Siirry sisältöön

Vääpeli Heino Euroopan ytimessä

Vääpeli Antti Heino (34) työskentelee turvallisuusaliupseerina Suomen EU- ja Nato-edustustoissa Brysselissä. Heino nousi tuhansiin uutiskuviin, kun hän oli nostamassa Suomen lippua salkoon Naton päämajan edessä 4.4.2023.

Päivä, jolloin Suomi liittyi Natoon, jää varmasti  Heinon mieleen. Hänellä oli tärkeä rooli liittymisseremoniassa, kun hän yhdessä edustustossa työskentelevän opistoupseerin kanssa nosti Suomen lipun salkoon, Maamme-laulun soidessa.

–  Se oli hieno ja juhlava hetki. Oli suuri kunnia, että sain olla mukana tuona historiallisena hetkenä. Muistan sen hetken varmasti myös vanhana. Kun lippu nousi salkoon, ajattelin, että nyt olemme jäseniä.

Ihan jokapäiväistä televisiokameroiden edessä esiintyminen ei turvallisuusaliupseerin työssä ole. Heinon ensisijaiset tehtävät edustustoissa liittyvät henkilösuojaukseen ja kuljetuksiin. Lisäksi hänen vastuulleen kuuluu monipuolisia esikuntatehtäviä.

–  Työ on erittäin vaihtelevaa. Pääsen työskentelemään monenlaisten ihmisten kanssa ja näkemään monenlaisia paikkoja. Edustustot ovat ulkoministeriön tiloissa ja täällä työskentelee monen ministeriön ihmisiä, eri hallinnonaloilta. Vain pieni osa työntekijöistä on sotilaita.

Usean hallinnonalan yhteisessä työpaikassa on monenlaisia toimintakulttuureita, joten sotilashierarkian lainalaisuudet eivät kaikilta osin toimi.

Tässä tehtävässä tulee osata asioida eri hallinnonalojen kanssa. Vaikka suomalaisessa edustustossa asioidaan ensisijaisesti suomalaisten kanssa, pidän yhteyttä myös muiden EU- ja Nato-maiden edustajien kanssa.

Kansainvälisissä tehtävissä hyvä kielitaito on tärkeää. Hyvä englannin kielen puhuttu ja kirjoitettu osaaminen on arjessa välttämätöntä. Brysselissä työskennellessä myös ranskan kielen taidosta on hyötyä.

Heinon mukaan aikaisempi kokemus kansainvälisestä toiminnasta helpottaa kansainvälisessä esikunnassa työskentelyä.

–  Olisi tärkeää, että henkilöllä on entuudestaan kansainvälistä osaamista ja ymmärrystä toiminnasta muiden kansallisuuksien kanssa. Ihmiset ja tavat toimia ovat erilaisia eri valtiossa. Avoin ja oppiva asenne ovat tärkeitä sekä työnteossa että täällä asumisessa. Myös sosiaalisesta älykkyydestä on hyötyä.

Kansainvälistä aliupseeriyhteistyötä

Heino on kiinnostunut luomaan yhteyksiä myös muiden maiden Nato- ja EU-lähetystöissä työskentelevien aliupseerien kanssa. FJSNA Europe -yhdistys tarjoaa tähän hyvän kanavan. Yhdysvalloissa jo pitkään toiminut FJSNA (Foreign Joint Service NCO’s Association) perustettiin ylläpitämään ja edistämään aliupseerien keskinäistä yhteydenpitoa ja verkottumista. Euroopassa käynnistettiin vastaava toiminta vuonna 2022. Heino liittyi mukaan verkostoon vuoden 2023 alussa.

–  Nato-jäsenyyden myötä suomalaisia aliupseereita tulee työskentelemään täällä enemmänkin. Pidän tärkeänä, että suomalaisia on mukana FJSNA:ssa alusta lähtien. Yhdistyksen kautta luotuja suhteita voi hyödyntää varmasti monissa työhön liittyvissä asioissa. Jatkossa näihin tehtäviin tulevien aliupseerien on mahdollista löytää helpommin oman ammattiryhmänsä verkostot.

Aliupseereille avautuu jatkossa haettavaksi aikaisempaa enemmän kansainvälisiä tehtäviä.  Heino kertoo, että ensi syksynä Suomen Nato-edustustossa aloittaa kaksi uutta esikunta-aliupseeria.

 Perhe mukana maailmalla

Heinon perhe muutti Brysseliin, kun hän aloitti uudessa tehtävässä kaksi vuotta sitten.

–  Kansainväliset esikuntatehtävät ovat mielestäni hyvä mahdollisuus perheellisille. Näissä tehtävissä perheen voi ottaa mukaan toisin kuin useimmissa kriisinhallintatehtävissä. Lapset pääsevät kansainväliseen kouluun ja saavat mahdollisuuden tutustua uusiin kulttuureihin ja kartuttaa kielitaitoa.

Heinon poika opiskelee suomenkielisellä luokalla Eurooppa-koulussa. Isossa,  kansainvälisessä koulussa voi opiskella suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti päiväkodista ylioppilaaksi asti.

–  Poika sopeutui hyvin kouluun ja opiskelee siellä ensimmäisenä kielenä ranskaa. Hän ei kavahtanut siirtyä suomalaisesta 300 oppilaan koulusta 3000 oppilaan kouluun.

Heino on toiminut Satakunnan Aliupseerit ry:n hallituksen jäsenenä myös Brysselissä työskennellessään. Hän korostaa, että kotimaan luottamustehtäviä on mahdollista hoitaa myös etänä.

Yhdistyksen hallituksen kokouksia on korona-ajasta lähtien toteutettu etänä. Etäkokoukset ovat mahdollistaneet lähes täysipainoisen osallistumiseen hallituksen toimintaan.

Heinon kolmevuotinen tehtävä Brysselissä päättyy kesällä 2024. Hänellä on virka yksikön vääpelinä Porin Prikaatissa. Heino seuraa kiinnostuneena Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia uusia tehtäviä.

–  Minua kiinnostaa päästä hyödyntämään kansainvälistä kokemustani sekä kotimaassa että ulkomailla. Toivon, että tämä kolme vuotta ei jää viimeiseksi ulkomaan työskentelyksi.  Natoon liittyviä kiinnostavia kotimaan tehtäviäkin voi tulla eteen. Olen avoin monenlaisille vaihtoehdoille.

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuvat: Nato, Niina Alisalo

  • Valvontajohtaja on tilannekuvan ytimessä

    Pursimies Pirjo Räisäselle on myönnetty jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinto. Louise ja Göran Ehrnroothin säätiön kustantama rahapalkinto on tarkoitettu Puolustusvoimien palveluksessa olevien sotilaiden palkitsemiseen yksittäisestä teosta, toiminnasta tai työstä sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi.

  • Treenaaminen ilman tavoitteita ei onnistu

    Brasilialainen ju-jutsu valikoitui Vuoden urheilijan lajiksi sattumalta. Tähän mennessä ylikersantti Pennasen paras kilpailusaavutus on hopea EM-kilpailuissa.

  • Esimerkkinä asevelvollisille

    Vuoden aliupseeri Jaakko Vainionpää (54) palvelee Porin prikaatissa kranaatinheitinkomppanian vääpelinä. Vainionpää on ollut mukana kaikissa keskeisissä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa viimeisen 18 vuoden aikana.