Yhteistoiminnasta puuttuu rohkeus tarttua asioihin
Pelkkä tiedottaminen ja päätettyjen asioiden yhdessä käsittely ei ole avointa yhteistoimintaa. ”Ajatus siitä, että jaettu tieto on menetettyä tietoa” ei sovellu rohkeaan, tavoitehakuiseen ja muutoksiin reagoivaan yhteistoimintaan.
Yhteistoiminnan tarkoituksena on, että henkilöstö saa vaikutusmahdollisuuden työoloihin ja työhön liittyviin asiakysymyksiin. Tavoitteena on samalla edistää Puolustusvoimien henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. Yhteistoiminnan käsite pitää sisällään niin virkamiehen ja esimiehen välisen työhön liittyvän ajatusten vaihdon aina viralliseen yhteistoimintaelimen kokouksissa tapahtuvaan asioiden edustukselliseen käsittelyyn. Epävirallista yhteistoimintaa tapahtuu myös jatkuvasti työpisteillä, kun henkilöstöä kuullaan ja halutaan mukaan toiminnan kehittämiseen.
Lainsäädännön ja sopimuksen määritteet antavat yhteistoiminnalle perustan ja samalla velvoitteet työnantajalle henkilöstöä koskettavien muutosten käsittelystä. Työyhteisön toiminnan kehittämiseen osallistuva henkilöstö on usein sitoutuneempaa ja motivoituneempaa tavoitteiden saavuttamiseen.
Yhteistoimintaa toteutetaan Puolustusvoimissa kaikissa hallintoyksiköissä ja eri hallinnon tasoilla. Siksi on tärkeää, että toimintaan osallistuu koulutettuja yhteistoimintaosaajia.
Henkilöstön edustajien ammattitaitoa kehittääkseen Aliupseeriliitto ja Rajaturvallisuusunioni järjestivät yhteisen yhteisteistoimintakurssin. Tallinnassa järjestettyyn koulutukseen osallistui 27 henkilöä. Koulutus käsitteli yhteistoiminnan perusteita, valtion yhteistoimintalakia, Puolustusvoimien yhteistoimintasopimusta ja yhteistoiminnan eri muotoja. Koulutuksen tavoitteena oli avata yhteistoiminnan eri ilmenemismuotoja. Kurssin aikana oppilaat saivat, ryhmätöissä ja keskusteluissa käytännön vinkkejä onnistuvaan ja ennakoivaan vaikuttamiseen.
Koulutuksessa keskityttiin edustukselliseen yhteistoiminaan ja siinä onnistumiseen. Keskusteluiden yhteydessä koulutettavat saivat esimerkkejä, miten eri paikoissa yhteistoimintaa toteutetaan.
Koulutuksen yhteydessä käydyissä keskusteluissa useasta puheenvuorosta nousi esille aidon yhteistoiminnan puute. Muutosasioita kyllä käsitellään yhteistoiminnassa, mutta usein henkilöstön edustajille tulee tunne, että asiat on jo valmisteltu päätöstä vaille valmiiksi. Käsittely on siis vain muodollisuus, jolla täytetään lain ja sopimuksen henki.
Ammattijärjestön näkökulmasta onkin tärkeää kouluttaa lisää osaamista omille edustajilleen, jotta he pystyvät tuomaan henkilöstön näkemyksiä oikea-aikaisemmin työnantajan tietoon. Koulutuksen myötä ymmärrys yhteistyön hyödyistä kasvaa ja rohkeus asioiden aitoon yhteiseen, ennakoivaan käsittelyyn lisääntyy. Toimiva yhteistoiminta ei ole uhka vaan mahdollisuus.
Yhteistoimintakoulutuksen ohjelmaan sisältyi myös tapaaminen sotilasmestari Janis Jallain kanssa. Jallai kertoi tapaamisen aikana omasta urastaan Aliupseerina Viron asevoimissa. Janis omaa pitkän kokemuksen eri tehtävistä eri organisaation tasoilla ja tällä hetkellä hän toimii Viron presidentin avustajana.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Fyysinen toimintakyky ja viikkoliikunta
Ammattisotilaalla on henkilökohtainen vastuu oman fyysisen toimintakykynsä ylläpidosta. Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen tärkeistä arjen tehtävistä.
-
Sotilaille oikeus partaan ja viiksiin
Aliupseeriliitto, Päällystöliitto, Rajaturvallisuusunioni ja Upseeriliitto ovat esittäneet Puolustusvoimien pääesikunnalle ja Rajavartiolaitokselle, että parta ja viikset sallittaisiin jatkossa Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa työskenteleville sotilaille.
-
Puhdas sisäilma työkyvyn tukena
Työpaikan terveellinen sisäilma on perusedellytys tuottavalle työnteolle. Huono sisäilma vaikuttaa terveysvaarojen lisäksi haitallisesti koko työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Työnantaja on vastuussa siitä, että huonosta sisäilmasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle.