Siirry sisältöön

Tehtävään määräys toiselle paikkakunnalle

Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen Puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon ja asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyjä varten (Laki puolustusvoimista 41 §).

Ennen kuin tehtävään määräys konkretisoituu virallisesti järjestelmässä, laki velvoittaa käymään henkilökohtaisen yhteistoimintamenettelyn esimiehen ja asiaa koskevan        virkamiehen kesken. Yhteistoimintamenettely antaa päätöksentekijälle riittävät tiedot tehtävään määräämistä koskevan päätöksen tueksi.

Palkkausjärjestelmäsopimus

Lähtökohtaisesti Puolustusvoimat selvittää mahdollisuuden järjestää tehtäviä siten, että tehtävän vaativuusluokka ei alenisi. Jos kuitenkin virkamies siirretään lain perusteella alemman vaativuusluokan tehtävään ja jos hän on hoitanut tehtäväänsä vähintään vuoden ajan, maksetaan hänelle entisen suuruista tehtäväkohtaista palkanosaa yhden vuoden ajan. Jos virkamies on hoitanut vaativuusluokan mukaista tehtäväänsä vähintään kahden vuoden ajan ja hän on lain perusteella velvollinen siirtymään alemman vaativuusluokan tehtävään toiselle paikkakunnalle sekä vaihtamaan joukko-osastoa, maksetaan hänelle entisen suuruista tehtäväkohtaista palkanosaa kahden vuoden ajan.

Muutto- ja siirtokustannusten korvaussopimus

Sopimuksen kustannukset korvataan virkamiehelle, joka siirtymävelvollisuuteen perustuvan siirron takia joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle.

Virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä matkustamiskustannukset korvataan muuttomatkalta, päiväraha virkamiehelle muuttoon käytetyltä ajalta ja tavanomaisen koti-irtaimiston kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset. Tavanomaista koti-irtaimistoa eivät ole auto, vene eivätkä kotieläimet lukuun ottamatta tavanomaisia seuraeläimiä.

Muuttorahan suuruus määräytyy muutettavien henkilöiden lukumäärän mukaan. Yksin muutettaessa summa on 1681,88 euroa, sen ollessa kaksi 2522,82 euroa ja sen ollessa kolme tai enemmän, 3363,76 euroa.

Majoittumiskorvausta maksetaan silloin kun muutto uudelle sijoituspaikkakunnalle on    hyväksyttävän syyn takia tapahtunut ennen varsinaista siirtymisajankohtaa tai sen jälkeen. Esimerkiksi virkamies voi siirtää muuttoa perheeseensä kuuluvien lasten lukuvuosien alkamis- tai päättymishetkien mukaisesti enintään kuudella kuukaudella.

Perheestään erillään asuville ”reppureille” suoritetaan erityiskorvausta 36 kuukauden ajan niiltä työssäolovuorokausilta, kun hän on siirtoon liittyen joutunut asumaan erillään perheestään. Korvauksen suuruus on 30 prosenttia päivärahasta (vuonna 2023 14 euroa, 40 senttiä). Matkakustannusten korvauksia suoritetaan yhteensä 78 matkan verran virkamiehelle tai yhdelle hänen perheenjäsenistään perheen asuinpaikkakunnalle tai uudelle virkapaikkakunnalle ja takaisin. Matkoja voidaan tehdä enintään yksi viikossa.

Uuden asunnon hallintakustannuksia voidaan maksaa, jos virkamies on hankkinut asunnon uudelta virkapaikkakunnalta, mutta joka hyväksytyn syyn takia siirtää muuttoa tähän asuntoon. Kustannuksia voidaan maksaa asunnon ostamis- tai vuokrausajankohdan ja siirtoajankohdan väliseltä ajalta.

Mikäli virkamiehelle on myönnetty virkavapaata muuttoa varten, voidaan hänelle maksaa palkkaus enintään kolmelta vuorokaudelta. Lisäksi virkamiehelle ja yhdelle perheenjäsenelle voidaan maksaa matkustamiskustannusten korvausta enintään kolmelta edestakaiselta matkalta ja majoittumiskorvausta enintään kolmelta vuorokaudelta.

Palvelussuhdeasunto

Puolustusvoimat on vuokrannut asuntoja eri vuokranantajilta. Niitä vuokrataan edelleen henkilökunnan käyttöön ja niitä löytyy yli 30 paikkakunnalta ympäri Suomea. Asunnot kuuluvat vuokratuen piiriin ja vuokratuki kattaa ensimmäiset neljä vuotta. Laskuri aloittaa tämän neljän vuoden laskennan tehtävään määräyksestä/siirrosta. Uusi tehtävään määräys samalla paikkakunnalla ei oikeuta uuteen vuokratukeen.


Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Pasi Jalonen

  • Osallistu vuosikokoukseen

    Vuosikokouksessa yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua oman yhdistyksensä päätöksentekoon. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Tämä ääni kannattaa käyttää yhdistyksen toiminnan kehittämiseen.