Luottamusmies on neuvotteleva asiantuntija

Kuten monet aliupseerien edunvalvojat,  Tero Kramsukin aloitti ammattiyhdistysuransa oman yhdistyksensä hallituksessa. Koska hän oli kätevä paperien pyörittäjä ja pystyi tuottamaan asiallista kirjallista aineistoa, hänet valittiin sihteeriksi.

–  Sihteerihän käytännössä pyörittää paikallisyhdistyksen hallintoa. Tehtävän kautta pääsin yhdistyksen toimintaan sisään ja tapasin luottamusmiehiä ja varaluottamusmiehiä. Totesin, että se on mielenkiintoista toimintaa ja halusin siihen mukaan. Varaluottamusmiehen tehtävästä oli luontevaa aloittaa luottamushenkilöuraa.

Kramsu on toiminut luottamustehtävissä neljässä Merivoimien hallintoyksikössä. Vuodesta 2016 alkaen hän on ollut Rannikkolaivaston maaorganisaation luottamusmies.

Luottamusmiehenä Kramsu on edustanut jäseniä myös yhteistoimintaelimessä. Useammassa hallintoyksikössä työskennelleenä, hän kokee yhteistoimintaelimen melko haastavaksi toimintaympäristöksi.

– Yhteistoimintaelimiin valikoituu puheenjohtajiksi henkilöitä, jotka eivät välttämättä ole puheenjohtajaksi tullessaan perehtyneet yhteistoimintalakiin ja -sopimukseen. Niiden tunteminen on kuitenkin tärkeä perusta koko toiminnalle. Aliupseeriliiton yt-koulutus on aina ollut aivan loistavalla tasalla. Siksi olen pystynyt osallistumaan täysipainoisesti yhteistoimintaan.

Varajäsenen tehtävästä on Kramsun mielestä hyvä lähteä liikkeelle myös yhteistoimintaelimessä. Jokainen varajäsenkin pääsee Aliupseeriliiton edunvalvontakoulutuksen piiriin. Koulutuksessa yhteistoimintalaki ja -sopimus tulevat tutuksi.

Ammattimaisuus ja hyvät suhteet kumppaneihin

Hallintoyksikön johto ja henkilöstöala ovat luottamusmiehen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita arjen edunvalvonnassa. Hyvä keskusteluyhteys luottamusmiehen ja henkilöstöalan välillä on tärkeää. Kramsu näkee, että luottamusmies on neuvotteleva asiantuntija. Hänen tulee ymmärtää, että asiat voivat riidellä joskus kovastikin ja ne voivat olla monisyisiä ja vaikeita.

–  Olen aina tullut hyvin toimeen henkilöstötoimialan ja työnantajan edustajien kanssa. Asiat ovat voineet riidellä, eivät ihmiset. Pöydän toisella puolella istuu aina samanlaisia ihmisiä.

Luottamusmiestyö on Kramsun mukaan muuttunut ammattimaisemmaksi kahdenkymmenen vuoden aikana. Aliupseeriliiton jäsenmäärä on kasvanut, toimintaympäristö on monimutkaistunut ja aliupseereiden tehtävät ovat vaativoituneet. Siksi Kramsu kannustaa edunvalvojia ulosmittaamaan Aliupseeriliiton edunvalvontakoulutuksesta kaiken mahdollisen hyödyn.

–  Aliupseeriliiton edunvalvontakoulutuksen tavoitteena on valmistaa edunvalvonnan ammattilaisia. Monet asiat ovat aikaisempaa monimutkaisempia. Sitä kautta myös edunvalvontatyö on monimutkaistunut.  Siksi kouluttautuminen on tärkeää.

Luottamusmiehen tehtävässä on Kramsun kokemuksen mukaan eduksi avoin, vilpitön ja utelias luonne.

–  On hyvä olla utelias uusiin asioihin. Horisonttiin katsoessa on hyvä katsoa tulevaisuuteen. On hyvä tuntea myös toiminnan historiaa. Luottamusmiehelle on eduksi hyvät vuorovaikutustaidot, aktiivisuus ja kehityshakuisuus sekä oikeudenmukaisuus, henkilöstöryhmästä riippumatta. 

Kiitos on paras palkinto

Vaikka luottamusmiehellä on luottamusmiessopimuksen mukaisesti työstä vapautusta, Kramsu korostaa, että ammattiyhdistyksessä jäsenten edunvalvonta on vapaaehtoistyötä. Työ vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa jäseniin ja joustavuutta tilanteen niin vaatiessa.

–  Jäsenten eteen tulevia ongelmia ei voi suunnitella kolmeviikkoisjaksoon. Työ on jatkuvaa edustettavien tapaamista, sähköpostiviestejä ja puheluita. Jäsenellä on aina joku huoli, kun hän ottaa luottamusmieheen yhteyttä. Hänen tulee saada kokemus, että hän tulee kuulluksi.

Kramsulle jäsenen kiitos on paras palkkio hyvin tehdystä työstä.

–  Jos saan yhdeltäkin jäseneltä kiitoksen, se riittää. Se on paras palkinto.

Pitkän luottamusmiesuran aikana on eteen tullut haastaviakin tilanteita. Haasteet liittyvät Kramsun mukaan yleensä johonkin kriisitilanteeseen.

–   Kun jäsen on toiminut väärin ja häntä epäillään jostakin, jäsenen tulevaisuus on ”liipasimella”. Tuolloin menen hänen kanssaan työnantajan eteen ja autan ja tuen häntä. Nämä ovat haastavia tilanteita. Niissä päätetään jäsenen tulevaisuudesta.

Luottamusmiehelle hankalia ovat myös tilanteet, jolloin jäsenet kertovat, että työtä on liikaa ja tekijöitä liian vähän. Kokenutkaan luottamusmies ei näissä tilanteissa pystyy jäsenen työpisteen ongelmia ratkomaan.

– Tämähän on koko Puolustusvoimissa ongelma. Vakituisista aliupseereista on pulaa lähes joka toimialalla. Sopimussotilaiden palkkaaminen on hyvä työkalu, mutta hekin vaativat hyvän perehdytyksen, mikä taas sitoo kokenutta henkilöstöä.

Maalilennokkiryhmän johtajana työskentelevä Kramsu jää parin vuoden päästä sotilaseläkkeelle. Tulevia edunvalvojia hän kannustaa tarttumaan eteen tuleviin tilaisuuksiin ja haaveilemaan paremmasta.

–  Joskus haaveet toteutuvat. Kaikki on itsestä kiinni. Arvomaailman pitää kuitenkin olla kunnossa. Itsensä ja oma arvonsa pitää tuntea. Pitää huolehtia itsestään ja kaikista palvelustovereista, henkilöstöryhmästä riippumatta. Tämä luo vankan pohjan ammattimaiselle edunvalvonnalle.