Ensimmäinen suomalainen Ruotsin HSOU-kurssilla – osa 2

Elokuussa 2020 alkaneen kurssin kevätlukukausi  ja kurssin aselajivaihe alkoi etäopiskeluna. Osallistuin merivoimien opetukseen. Koulutuksesta 15 viikkoa toteutettiin etänä ja 5 viikkoa lähiopetuksena.

Opetus etänä oli todella raskasta. Teemat olivat laajat, merenpohjasta ilmaan asti. Näistä asioista melkein kaikki olivat minulle uusia ja siitä syystä hankalia. Olisin saanut paljon enemmän irti lähiopetuksessa. Suurin osa opettajista ei osannut mukautua digiopetukseen. He ihmettelivät usein, miten kyseinen opetuspaketti meni niin nopeasti. Vaikka opiskelijat yrittivät kysyä asioita, opettaja ei huomannut sitä vaan jatkoi eteenpäin. Toinen tapa oli omatoiminen opiskelu. Se voi toimia pienissä määrissä. Jos asia on opiskelijalle täysin uusi, siitä pitää voida kysyä, jos ilmenee ongelmia ja niitä oli loputtomiin. Varsinkin kun suurin osa opiskelijoista oli amfibiotaustaisia ja opetus oli suunnattu pelkästään laivastoasioihin.

Lähiopetuksen aikana opetus oli paljon laadukkaampaa ja antoisampaa. Opettajat olivat tottuneet pitämään opetusta luokassa ja ryhmässä syntyi erilainen dialogi opettajien ja opiskelijoiden välillä. Illalla keskustelu jatkoi opiskelijoiden kesken, varsinkin amfibio-opiskelijoiden kesken hyvän ruuan ääressä. Yhteenvetona voin todeta, että laivastotaustainen aliupseeri olisi suoriutunut minua paremmin, vaikka hän ei osaisi ruotsia. Hän osaa kuitenkin nämä asiat paremmin ja pystyy vertailemaan siihen, miten asiat tehdään Suomessa.

Myös kolme viimeistä viikkoa olivat valitettavasti etäopiskelua. Tarkoitus oli, että näillä viikolla opettaisimme toisillemme mitä opimme puolustushaaravaiheessa. Etäopiskelun takia tästä jäi aika paljon puuttumaan. Hieno yritys oli ja kaikki olivat sitoutuneita mutta osiosta ei saatu täyttä tehoa irti. Etäväsymys oli käsinkosketeltavaa, varsinkin ilmaopiskelijoiden osalta. Täysin ymmärrettävää kun olet ollut pelkästään kotona melkein 30 viikkoa.

Nyt kuukausi kurssin päättymisen jälkeen on hyvä aika miettiä mitä jäi käteen. Koronaviruksesta huolimatta kävisin kurssin uudestaan, jos voisin. Niin monia uusia tuttavuuksia olen saanut. Olen saanut nähdä asioita erilaisesta näkökulmasta ja se on ollut todella opettavaista. Vaikka Suomi ja Ruotsi sijaitsevat vierekkäin, näkemykset eroavat aika lailla. Yksi syy on se, että meillä asevelvollisuus on pysynyt, kun taas Ruotsi poisti asevelvollisuuden. Nyt kun pitää alkaa kouluttamaan noin 10000 asevelvollista vuodessa niin ihmetellään mistä saadaan henkilökuntaa siihen, vaikka niillä on enemmän sotilaita töissä, kun meillä…

Lopuksi kannustan jokaista, jolla on mahdollisuus, hakeutumaan kansainväliseen koulutukseen. Vaikka ajatus voi tuntua ylipääsemättömältä, se ei sitä ole. Jos joku haluaa hakeutua HSOU-kurssille tai jollekin muulle kurssille Ruotsiin, autan mielelläni. FISE-yhteistyö on asia mikä myös kuuluu kaikille aliupseereille, eikä ainoastaan Uudenmaan prikaatin aliupseereille kielen vuoksi. Toivottavasti löytyy innokkaita aliupseereita HSOU-kurssille tulevaisuudessa.

Pursimies Thor-Erich Wiksten

Kuvat: Eric Winqvist ja Charlotte Pettersson