Siirry sisältöön

Nato-tehtävät kiinnostavat

Aliupseeriliiton jäsentutkimuksen mukaan selvä enemmistö aliupseereista on halukas lähtemään Nato-tehtäviin, jos tällainen mahdollisuus tarjoutuu. Jäsenet näkevät, että ulkomaantehtävien tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Aliupseeriliitto selvitti joulukuussa Puolustusvoimien palveluksessa olevien jäsenten näkemyksiä Nato-tehtävissä työskentelystä ja jäsenten odotuksia palvelussuhteen ehdoista. Kyselyyn vastasi noin 15 % Aliupseeriliiton jäsenistä.

Vastaajista 65 % oli kiinnostunut Naton komento- ja joukkorakenteen tehtävistä. Keskeiset syyt Nato-tehtäviin hakeutumiseen ovat kansainvälinen työkokemus ja uramahdollisuuksien parantaminen. Vastausten mukaan jäsenet odottavat Nato-komennuksen olevan myös taloudellisesti kannattavaa.

Kokonaisansioiden suuruudella on iso merkitys aliupseereille. Jos kokonaisansio Nato-tehtävissä jäisi kotimaan ansioita pienemmäksi, 94 % vastaajista ei olisi valmis lähtemään. Kotimaan kokonaispalkkaa vastaavalla ansiotasolla Nato-tehtäviin olisi valmis lähtemään 25 % vastaajista.

Ulkomaan tehtävissä 46 % vastaajista toivoo pystyvänsä tekemään säännöllistä työaikaa. Mahdolliset suunnitellut ylityöt koetaan hyväksyttävänä. Vastaajista 15 % kertoi toivovansa säännöllistä työaikaa, ilman ylitöitä. Vastaajista 39 % ilmoittaa, että mikä tahansa työaika sopii ja vastaajalla on valmius nopeisiinkin muutoksiin työajoissa.

Jos ulkomaan tehtävissä syntyy ylitöitä, lähes 80 % toivoo korvausta rahana. Vastaajista 23 % toivoo saavansa korvauksen vastaavana vapaana. Lähes kaikki vastaajat odottavat, että mahdolliset päivystykset, sotaharjoitukset ja varallaolo korvataan myös ulkomaan tehtävissä.

Yli 90 % vastaajista kokee, että Naton komento- ja johtorakenteen tehtävien tulee olla vapaaehtoisia. Vastaajista kolme neljästä näkee, että Nato-joukkorakenteen tehtävien tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Valtaosa vastaajista kokee, että myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävien tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Lähes 60 % vastaajista kertoo, että he ovat valmiita eroamaan palveluksesta, jos perheen elämäntilanne ei jäsenen mielestä mahdollista ulkomailla työskentelyä. Erovalmius korostuu erityisesti 36–45-vuotiailla jäsenillä.

Vaajaa puolet vastaajista kertoo, että heidän perheillään olisi mahdollista muuttaa ulkomaille Nato-komennuksen ajaksi. Lähes 40 % kertoi, että puoliso voisi työskennellä etänä, työllistyä ulkomailla tai jäädä tilapäisesti pois työelämästä. Kolmannes vastaajista kertoo, että puolisolla ei ole mahdollista jäädä pois töistä tai työllistyä kohdemaassa. Noin 30 % ilmoitti, että puolisokysymys ei ole vastaajalle olennainen.

Vastaajista 46 % toivoo, että työnantaja maksaisi perheestään erossa elävälle kaksi kotimatkaa kuukaudessa ulkomaan komennuksen aikana. Viidennes toivoi kotimatkoja korvattavan vähintään neljä kertaa kuukaudessa. 17 %:lle riittäisi yksi kotimatka kuukaudessa.

Kotimatkojen tukemisen lisäksi vastaajat toivovat työnantajan tukevan ulkomailla työskentelyn aikana vuokra-asunnon löytämisessä ja asuntoon liittyvien kustannusten korvaamisessa. Myös lasten päivähoitoon ja koulutukseen ja perheen terveyden huoltoon liittyvät tukitoimet koetaan tärkeänä.


Työaikasuojelu tärkeää myös ulkomaan tehtävissä

Aliupseeriliiton jäsenkyselyn mukaan noin 60 % vastaajista toivoo pystyvänsä tekemään säännöllistä työaikaa myös mahdollisissa Nato-tehtävissä. Toivomuksesta huolimatta, jäsenillä on hyvä valmius joustaa työajoissa, jos työt niin vaativat ja ylityöt suunnitellaan etukäteen.

Ammattisotilaat ovat sitoutuneita työhönsä ja ovat valmiita joustamaan, kun isänmaan etu sitä vaatii.  Tätä sitoutumista ei saa käyttää väärin.  

Toivomme, että käynnissä olevat neuvottelut Nato-palvelussuhteen ehdoista päätyvät lopputulokseen, missä ammattisotilaille taataan mahdollisuus palautua työstä. Pelkällä rahalla ei voi ostaa jaksamista.

Mika Tiitinen
Puheenjohtaja
Aliupseeriliitto

Teksti: Asta Ruuskanen

Kuva: Nato

  • Oikeaa tietoa ja vertaistukea

    Porin prikaatissa työskentelevä kriisinhallinta-asioiden sosiaalikuraattori Dina Varjamo tapaa vuosittain suuren määrän kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvia ja heidän läheisiään.

  • Fyysisen toimintakyvyn seuranta

    Sotilaiden suorituskykyä testataan säännöllisesti kenttäkelpoisuus- ja fyysisen kunnon testeillä. Ammattisotilaana jokaisen aliupseerin tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Nämä vaatimukset perustuvat lakiin puolustusvoimista ja puolustusministeriön asetukseen.

  • Oikeudellista apua jäsenille

    Oikeudellinen neuvonta ja asiantuntija-apu ovat tärkeä osa Aliupseeriliiton jäsenpalveluja. Jäsenet saavat palvelusasioihin liittyvää oikeudellista apua Asianajotoimisto Lindellin asiantuntijoilta. He ovat erikoistuneet ammattisotilaiden työn erityispiirteisiin.