Turvallisuusaloilla huoli resursseista
Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen ovat yhteinen huolen aihe turvallisuusviranomaisille ja niiden henkilöstöä edustaville järjestöille. Myös kansainvälistymisen erilaiset ilmenemismuodot haastavat turvallisuusviranomaisten resurssien käyttöä.
Julkisten ja Hyvinvointialojen Ammattiliitto JHL kutsui turvallisuusviranomaisten edustajat ja niiden henkilöstöä edustavat yhteisöjäsenliitot yhteiseen seminaariin syyskuun alussa. Seminaarin aikana Puolustusvoimien, Tullin, Poliisin, Pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen edustajat kertoivat oman hallinnonalan nykytilasta ja keskeisistä haasteista. Hallinnonalan henkilöstöä edustavan ammattiliiton puheenjohtajat oli kutsuttu tilaisuuteen kommentoimaan virastojen edustajien puheenvuoroja.
Turvallisuusviranomaisten ja liittopuheenjohtajien puheenvuoroista nousi esille yhteinen huoli resurssien riittävyydestä. Turvallisuusympäristön muutokset, viranomaisten lisääntyneet tehtävät ja kansainvälistyminen näkyvät henkilöstön jaksamisessa. Viranomaisten arkea on pohtia, miten sovittaa laaja tehtäväkenttä olemassa oleviin resursseihin.
Puolustusvoimien puheenvuoron piti Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Pasi Välimäki. Välimäki kuvasi Maavoimien sekä yleisesti Puolustusvoimien kehitysnäkymiä ja siihen liittyviä henkilöstökysymyksiä. Aliupseeriliiton puheenjohtaja Mika Tiitinen korosti kommenttipuheenvuorossaan, että riittävän ja koulutetun henkilöstön tärkeyttä.
- Ilman henkilöstöä suorituskykyjä ei voi hyödyntää. Järjestelmät eivät toimi itsekseen. Tämä tulee huomioida seuraavan puolustusselonteon painotuksista päätettäessä. Myös Nato-suorituskyvyn kehittämien tuo henkilöstöpaineita. Riittävän henkilöstömäärän lisäksi tulee varmistaa, että oikein koulutettu henkilöstö tekee oikeita asioita. Tulevaisuuden tarpeet tulee pystyä huomioimaan etupainotteisesti.
Tiitinen nosti esille huolensa varusmiehiä kouluttavan henkilöstön jaksamisesta.
- Kun henkilöstö voi huonosti ja on väsynyt, se heijastuu varusmiesten hyvinvointiin. Sopimussotilaiden lisääminen ei yksin tätä ongelmaa poista. Koulutetuilla aliupseereilla on osaamista ja kaikki tarvittavat lisenssit varusmiesten kouluttamiseen. Perusyksiköihin palkatut sopimussotilaat sen sijaan ovat harjoittelutehtävässä. Heillä ei ole vaadittavia lisenssejä. Peruskoulutettujen aliupseerien määrää olisi siis lisättävä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
MPK:n tehtävät muuttuvat
Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta uudistettiin tänä vuonna. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2020. Muutoksen myötä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) aikaisemmin antama sotilaallinen koulutus siirtyy Puolustusvoimien tehtäväksi.
-
Puolustukseen lisää rahaa
Valtioneuvosto päätti huhtikuussa vuosien 2023–2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Tulevina vuosina julkishallinnossa on odotettavissa merkittävää menojen kasvua. Menotason kasvu johtuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Ukrainan sodan seurausten takia tehdyistä määrärahapäätöksistä.
-
Myös sotilailla on sananvapaus
Puolustusvoimien sisäisestä laillisuusvalvonnasta vastaava asessori Tuija Sundberg toteaa, että Suomen perustuslaissa turvattu sananvapaus koskee ammattisotilasta siinä missä muitakin kansalaisia. Ammattisotilaan tulee sananvapauttaan toteuttaessaan ottaa kuitenkin huomioon asemansa vaatimukset.