Kun kiinnostus työhön häviää, osa 2.
Työnantajalla on yleinen huolehtimisvelvoite työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työkyvyn tukeminen on monipuolinen kokonaisuus, jossa työympäristö, johtaminen, työterveyshuolto ja työntekijän omat toimet yhdessä edistävät työkykyä ja hyvinvointia.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi, sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Mikko Saarisen tarve työkyvyn tukemiseen tuli selkeästi esille työterveyslääkärin vastaanotolla.
– Hetken työterveyslääkärin kanssa tilanteesta keskusteltuani, hän totesi, etten ole vain väsynyt vaan myös äärimmäisen tylsistynyt työhöni.
Työterveyslääkäri ohjasi Saarisen työterveysneuvotteluun. Työterveysneuvottelu toteutetaan työntekijän suostumuksella työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan välillä. Oma tukihenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voi olla mukana neuvotteluissa. Työterveysneuvottelun tarkoitus on sopia työtehtäviin liittyvistä toimenpiteistä ja tehtävistä.
Työterveysneuvottelun lopputuloksena työterveyslääkäri suositteli työnantajalle Saarisen työtehtävien vaihtamista. Suositus on työnantajaa sitova. Työnantajan mahdollisuuksiin toteuttaa yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä vaikuttavat työpaikan toiminnan luonne, laajuus ja henkilöstön määrä.
– Työterveysneuvottelussa henkilöstöpäällikkö totesi, että kyllä sinulle irrotettavuus nykyisestä tehtävästä annetaan, jos löydät itsellesi uuden tehtävän.
Työtehtäviä uudelleen järjesteltäessä tai kokonaan uuteen tehtävään siirtymisessä tarkastellaan ensisijaisesti mahdollisuuksia oman hallintoyksikön alueelta. Koska virat ovat koko Puolustusvoimien yhteisiä, jolloin siirto toiselle paikkakunnalle on myös mahdollinen.
– Hakeuduin jo aiemmin muihin, saman vaativuusluokan tehtäviin toisille paikkakunnille. Silloin lähiesimiestä lukuun ottamatta viesti oli selvä: Et lähde, jos et itse hommaa tilallesi uutta tekijää. Nyt sekin este oli poistunut henkilöstöpäällikön lupaamana.
Saarinen hakeutui kotiseudulleen haluamaansa tehtävään. Tehtävä oli kahta vaativuusluokkaa alempi kuin edellinen tehtävä. Siksi hänen tuli luopua takuupalkkaoikeudesta siirron mahdollistamiseksi. Koska siirto ei perustunut työnantajan tarpeeseen, Pääesikunnan palvelussuhdesektori eväsi Saariselta muutto- ja siirtokustannusten korvaukset.
Tapauksissa, jossa työterveyshuolto on antanut työnantajalle suosituksen toimiin työkyvyn palauttamiseksi ja tukemiseksi, pitäisi muutto- ja siirtokustannukset ottaa erillistarkasteluun. Tässä tapauksessa työntekijä itse ratkaisi työnantajan velvollisuuden töiden uudelleen järjestämisestä. Jos työnantaja olisi siirtänyt Saarisen toiseen tehtävään toiseen joukko-osastoon, hän olisi ollut oikeutettu takuupalkkauksen lisäksi myös muutto- ja siirtokustannusten korvauksiin.
Työnantajan tarvetta ja varsinkin etua tarkasteltaessa tulisi huomioida, että siirtyvän henkilön osaaminen ei häviä organisaatiosta. Esimerkiksi Saarisen tapauksessa pitkä sotilasopetuslaitoksessa kertynyt kokemus henkilökunnan kouluttajana on mahdollistanut nykyisessä joukko-osastossa laajemman henkilökunnan täydennyskoulutuksen sekä työssäoppimisen tuen.
Töiden järjestelyn, työn sisällön ja työn psykososiaalisen kuormittavuuden haasteissa sinua tukevat esimiehesi lisäksi työterveyshuollon ammattilaiset, työsuojeluvaltuutetut sekä luottamusmiehesi. Älä jää haasteittesi kanssa yksin, vaan ota asia rohkeasti esille ja hae tukea mahdollisiin ongelmiin.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Aliupseerien urasuunnittelu
Aliupseereiden keskitetty tehtävä- ja seuraajasuunnitelma (AUKES) ei ole ainoa työkalu, jolla aliupseereiden uraa suunnitellaan. Vähintään yhtä suuressa roolissa ovat joukko-osastokohtaiset seuraaja- ja tehtäväsuunnitelmat.
-
Verkko-opiskelun mestari
COVID19-epidemia on vaikuttanut monella tavalla ammattisotilaiden arkeen ja töiden järjestelyyn. Etätyöt ja pienryhmätyöskentely hajautetuissa työpisteissä on tullut usealle hyvin tutuksi toimintatavaksi.
-
Koko yhteisö osallistui perehdytykseen
Sotilasammattihenkilö Jari Alestalo piti Rannikkoprikaatissa saamansa perehdytystä onnistuneena. Perehdyttäminen lähti käyntiin heti ensimmäisenä työpäivänä. Tuolloin hänen kanssaan käytiin läpi varuskunnan yleisiä käytäntöjä sekä perusteita virkamiehen velvollisuuksista ja oikeuksista.