Siirry sisältöön

Kohti yhdistäviä, ei jakavia neuvotteluita

Palvelussuhteiden ehtojen kehittämisen taustalla tulee olla pitkäjänteinen strategia. Palkkauksen ja virkamiesten muiden taloudellisten etujen kehittämisessä on kyettävä luomaan ratkaisuja, jotka kestävät aikaa ja sen tuomia muutoksia.

Kuluneen kymmenen vuoden aikana turvallisuusympäristön muutokset, Suomen Nato-jäsenyys ja aliupseereiden tehtäväkentän laajentuminen ovat antaneet perustellun syyn arvioida sopimusratkaisujen toimivuutta nykyajassa. Aliupseereiden palkkausjärjestelmän pohja on luotu yli 20 vuotta sitten nykyistä valtion palkkausjärjestelmää käyttöönotettaessa puolustushallinnossa. Virkaehtosopimuskierrosten yhteydessä, joita tähän mennessä on ehtinyt kertyä yhdeksän, palkkausjärjestelmää on kehitetty pienin askelin. Kehitystyössä on huomioitu tehtävärakenteissa tapahtuneet muutokset. Kaikkea ei voida, eikä ole järkevääkään muuttaa yhdellä kerralla. Nyt siihen on taas mahdollisuus neuvottelukierroksen kautta.

Edellisen sopimuskauden virastoeräneuvotteluissa luotiin perusajatus siitä, miten aliupseereiden palkkausjärjestelmän rakenteita tulisi tarkastella. Arviointityö tuotti laaja-alaisemman tarkastelunäkökulman siitä, miten palkkauksessa voidaan huomioida rekrytointipotentiaalin säilyttäminen, aliupseeriston pitovoiman kasvattaminen sekä ura-ajattelua tukevien palkkaratkaisuiden toteuttaminen. Aliupseeritehtävien määrän kasvaessa ja erityisesti tehtävän sisältöjen muuttuessa entistä vaativammiksi, on herkällä korvalla kuunneltava viestejä jäsenkentältä järjestelmän kehittämistarpeista.

Hyvä neuvottelutulos vaatii kaikkien osapuolten välistä luottamusta sekä hyvää ja avointa keskusteluyhteyttä.

Puolustusvoimien virkamiesten työaikasopimuksen pohjat on luotu jo 70-luvulla. Vuosien varrella on työelämän ja toiminnan muutosten seurauksena luotu erilaisia sopimuselementtejä turvaamaan työaikamääritteitä sekä huomioimaan korvausten kautta menetettyä vapaa-aikaa sekä työkuormaa. Suomen Nato-jäsenyys on korottanut toiminnan intensiteettiä entisestään. Siksi työaikasopimustakin on tarkasteltava avoimesti, jotta toiminnasta saadaan joustavaa, kumpaankin suuntaan. Myös ammattisotilailla pitää olla mahdollisuus vapaa-aikaan, perheen perustamiseen ja tosiasiallisesti siitä huolehtimiseen, muutenkin kuin rahansiiroilla pankkitilillä. Työaika-asioiden kehittäminen tulee perustua avoimeen taustalla olevien intressien käsittelyyn ei työn halpuuttamiseen.

Nato-palvelussuhteiden ehtojen kokonaisuus on oma tarkastelualueensa. Nato-tehtävien kokonaispalkkauksen tasoa suhteessa tehtyihin työtehtäviin tarkastellaan 2027 vuoteen saakka. Tuolloin on edessä kokonaisarviointi ja mahdolliset kehittämistoimenpiteet kyseisen kokonaisuuden osalta. Toki nykyisenkin sopimuskauden aikana tarkastellaan ja yhdenmukaistetaan tilannekuvaa, jotta palvelussuhteen ehdoista saadaan oikeudenmukaisia ja aikaa paremmin kestäviä.

Neuvottelutoiminnassa tärkeää on hyvä valmistautuminen. Aliupseeriliitto valmistautui näihin neuvotteluihin jo edellisen sopimusratkaisun allekirjoituspäivästä lähtien. Neuvotteluissa onnistuminen ei perustu yhteen hyvään suoritukseen vaan se on useiden neuvotteluiden keskiarvo. Vuoden 2026 virastoerä antaa taas mahdollisuuden ylläpitää, kehittää ja rakentaa palvelussuhdekokonaisuutta. Se toki vaatii vastapuolen, Puolustusministeriön ja Pääesikunnan sekä muiden henkilöstöjärjestöjen välistä hyvää ja avointa keskusteluyhteyttä. Aliupseeriliiton näkökulmasta mahdollisuudet neuvotella hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja ovat olemassa.

Tomi Malkamäki
Neuvottelupäällikkö
Aliupseeriliitto

(avautuu uuteen ikkunaan)

  • Valmistautuminen, neuvottelu ja jälkihoito

    Aliupseeriliitto on valmistautunut tälle neuvottelukierrokselle viime vuoden toukokuusta lähtien. Tuolloin selvisivät tulevan sopimuskauden malli ja virastoerän neuvottelumahdollisuudet vuodelle 2026.

  • Yhteistoiminta tehdään yhdessä

    Päällystöliiton julkaisema Yhteistoimintaopas on tarkoitettu kaikille yhteistoiminnasta kiinnostuneille henkilöstöryhmään, sopijajärjestöön tai YT-rooliin katsomatta. Oppaan takana ovat Päällystöliiton pääluottamusmiehet Juha Susi ja Marko Jalkanen.

  • MIELIPIDE: Varusmieskoulutusta sinivalkoisilla tunneilla

    Aliupseeriliiton jäsentutkimuksen mukaan jopa 30 % aliupseereista ei kirjaa työaikakirjanpitoon kaikki tekemiään työtunteja. Merkkaamattomat ylityöt, sinivalkoiset tunnit, antavat väärän kuvan henkilöstön riittävyydestä.