Edunvalvonta

5.3.2026

Yhdistykset luovat perustan vaikuttamiselle

Vaikuttaminen perustuu sopimusten ja määräysten tuntemukseen, verkostoitumiseen, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Pohjalla on kuitenkin ymmärrys jäsenkentän työelämäajatuksista.

Aliupseeriliiton jäsenyhdistykset toimivat eri puolilla Suomea. Yhdistykset voivat auttaa jäseniään työelämäasioihin perehtymisessä ja parantamisessa. Jäsenet valitsevat oman yhdistyksensä hallituksen ja oman työpaikkansa luottamusmiehet. Yhdistyksen hallitus taas esittää työpaikoilla edustajiaan eri toimielimien paikoille, kuten yhteistoimintaelimeen. Yhdistyksen hallitus seuraa lakien ja sopimusten noudattamista työpaikoilla. Yhdistykset raportoivat havainnoistaan Aliupseeriliittoon ja ne tekevät liitolle esityksiä työelämän kehittämisestä.

Aliupseeriliiton ylintä päätösvaltaa käyttää edustajakokous. Kokouksessa jäsenyhdistykset päättävät liiton toiminnan suuntaviivoista. Yhdistykset valitsevat Aliupseeriliiton hallituksen. Hallitus johtaa liiton hallintoa ja toimintaa ja valvoo, että toimintaa johdetaan yhdistyslain, sääntöjen, hallinnollisten ohjeiden ja edustajiston kokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

Jäsenten valitsemat luottamusmiehet ovat avainhenkilöitä jäsenten edunvalvonnassa. Edunvalvonnan tilannekuvaa ei kyetä rakentamaan ilman luottamusmiesten aktiivista toimintaa työpisteillä. Työpaikkoja koskevan tiedon keräämisessä ja välittämisessä tärkeässä roolissa ovat myös alueelliset pääluottamusmiehet. Puolustushaarojen pääluottamusmiehet toimivat Aliupseeriliiton hallituksen asiantuntijoina oman puolustushaaransa asioissa. He raportoivat säännöllisesti Aliupseeriliiton hallitukselle. Laaja-alainen vaikuttaminen vaatii tiedonkulun toimimista sekä kaikkien toimijoiden jatkuvaa kouluttamista tehtäviinsä.

Neuvotteluoikeus perustuu lakeihin ja sopimuksiin

Valtion työmarkkinajärjestelmää ja sopimustoimintaa ohjaa lainsäädäntö (valtion virkaehtosopimuslaki (1970/664). Sopimukset neuvotellaan hierarkkisesti ja niiden neuvottelemiseen tarvitaan lainsäädännönkin mukaan hyväksytyt osapuolet.

Valtion kaikkia virkamiehiä koskettava virkaehtosopimus sovitaan Valtionvarainministeriön (valtion neuvotteluviranomainen) ja pääsopijajärjestöjen (JHL, JUKO, PRO) välillä.  Pääsopijat ovat yhdistyksiä, joiden tehtäviin kuuluvat virkamiesten etujen valvominen ja joiden kanssa valtion neuvotteluviranomainen on harkinnut tarkoituksenmukaiseksi tehdä virkaehtosopimuksen.

Hallinnonalalla (Puolustusministeriö) voidaan hallinnonalan neuvotteluviranomaisen ja rekisteröidyn yhdistyksen (Aliupseeriliitto) kanssa käydä tarkentavien virkaehtosopimusneuvottelut.

Ainoastaan Aliupseeriliitto neuvottelee liiton jäseniä koskevista sopimuksista (mm. palkkaussopimus). Aliupseeriliitto osallistuu lisäksi aktiivisesti taustalla JHL:n käymiin valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin. Aliupseeriliitto ei siis suoraan ole laissa tarkoitettu virkamiesyhdistys, jolla olisi neuvotteluoikeus pääsopijoiden pöydässä. Aliupseeriliitolla on kuitenkin tunnustettu oikeus toimia tarkentavien virkaehtosopimusten neuvotteluissa.

Aliupseeriliiton neuvottelutoiminnassa keskiössä ovat Pääesikunta, Puolustusministeriö, Valtionvarainministeriö sekä Eduskunta. Toimintakentässä vaikuttavat myös muiden Puolustushallinnon virkamiehiä edustavat henkilöstöjärjestöt. Aliupseeriliiton toimiston henkilöstö pitää aktiivisesti yhteyttä oman vastuualueensa asioissa myös näihin yhteistyötahoihin.

Vaikutettavien asiakokonaisuuksien ollessa hallituskausia ylittävää ja rahamäärissä miljoonista – miljardeihin on yhteistyö eri tahojen kanssa välttämätöntä. Asioiden muuttaminen on hidasta ja vaatii määrätietoista ja suunnitelmallista vaikuttamista. Ja kärsivällisyyttä.

Pettymyksiä on opittava sietämään

Laaja-alaisessa vaikuttamisessa on väistämätöntä, ettei kaikki aina mene toiveiden mukaisesti ja suunnitelmia on muutettava. Pientenkin muutosten tekeminen suuriin kokonaisuuksiin vaatii määrätietoista vaikuttamista hankkeiden edetessä sekä varautumista muuttuviin tilanteisiin. Mitä kauemmaksi vaikuttamisen ja omasta päätöksentekoalueesta siirrytään, sitä suurempi riski on pettymyksille.

Neuvotteluissa on ymmärrettävä, ettei oma tahtotila aina toteudu. Syitä voi olla monia. On tärkeää, ettei neuvottelija pettymyksistä huolimatta vaaranna neuvottelusuhteita turhautumalla ja käyttäytymällä epäkorrektisti. On muistettava, että seuraava mahdollisuus edistää asioita voi tulla eteen yllättävänkin nopeasti.

Aliupseeriliiton toimistolla ei ole kristallipalloa, josta edunvalvontatarpeita voisi ennustaa. Ennustamiseen tarvitsemme toimivaa yhdistysverkostoa ja jäsenten valitsemia luottamusmiehiä. Neuvottelupäällikkönä haluan kuulla koko jäsenkentän ajatuksia ja ideoita. Käytännön syistä on välissä oltava tasoja ja henkilöitä, jotka kokoavat jäseniltä tulevaa tietoa minulle. Lähes 3200:n Puolustusvoimissa työskentelevän jäsenen ajatuksien jalostaminen sopimustavoitteiksi ei onnistu pitämällä jokaisen jäsenen kanssa yhteyttä puhelimella tai sähköpostilla.

Aliupseeriliiton neuvottelutoiminta perustuu jäsenten kuulemiseen. Luottamusmiehet vierailevat työpisteillä juuri tämän vuoksi. He välittävät jäsenten esiin nostamia arjen työelämätarpeita Aliupseeriliiton pääluottamusmiehille. Näitä tietoja hyödynnämme sopimuksia kehitettäessä, lainsäädäntöä parannettaessa, puolustushallinnon rahantarpeita arvioitaessa ja määrittäessä.

Tomi Malkamäki

Neuvottelupäällikkö