Mahdollisuus vaikuttaa työympäristöön
Toimivassa työyhteisössä tunnistetaan aidon vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Puolustusvoimissa virkamiehillä on laajat lain suomat oikeudet vaikuttaa työympäristössä tehtäviin muutoksiin ja tehdä parannusesityksiä.
Puolustusvoimissa yhteistoimintaa säätelee ja ohjaa valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tiedonkulun parantaminen työyhteisön sisällä sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työyhteisön toimintaan vaikuttaviin asioihin. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat. Esimerkiksi työpisteen siirtyminen rakennuksesta toiseen ei tapahdu ilman yhteistoimintamenettelyä.
Työyksikön kokoukset ja viikkopuhuttelut ja -palaverit ovat välitöntä yhteistoimintaa. Näillä edistetään sisäistä tiedonkulkua ja keskustelua. Tyypillisimpiä käsiteltäviä asioita ovat työyhteisön tuleva toiminta, uusien ohjeiden ja määräysten käyttöönotto yms. Tilaisuuksien ei tule olla yksipuolista tiedottamista, vaan näissä tulee mahdollistaa myös vuorovaikutuksellinen ja henkilöstöä osallistava keskustelu.
Välitöntä yhteistoimintaa ovat myös yksittäistä virkamiestä koskettavat asiat, kun ne koskettavat esimerkiksi siirtoja tai uuteen tehtävään määräämistä. Tällöin tulee käydä henkilökohtainen yhteistoimintamenettely, ensisijaisesti oman esimiehen kanssa. Virkamiehellä on aina mahdollisuus itseään koskettavissa asioiden käsittelyissä pyytää tuekseen henkilöstön edustaja turvaamaan omat oikeutensa (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu)
Henkilöstöjärjestöt pääsevät vaikuttamaan
Edustuksellinen yhteistoiminta Puolustusvoimissa toimii kolmella tasolla: paikallistasolla hallintoyksikön yhteistoimintaelin, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin sekä keskushallintotasolla puolustusvoimien yhteistoimintaelin. Työyhteisön epäkohdat ja työhön liittyvät kehitysehdotukset käynnistyvät yleensä paikallistasolta. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa jokaisella sopimuksen mukaisella henkilöstöjärjestöllä on sovittu määrä edustajia. He osallistuvat työnantajan järjestämiin, yhdessä sovittuihin, yhteistoimintaelimien kokouksiin.
Yhteistoiminnan tarkoitus ei ole esitellä työnantajan tekemiä päätöksiä. Parhaimmillaan yhteistoiminta antaa työnantajalle tarvittavan informaation päätöksenteon tueksi ja sitouttaa henkilöstön yhdessä valmistellun päätöksenteon taakse. Toimiva yhteistoiminta vaatii aina oikea-aikaisen tiedon välittämisen henkilöstölle käsiteltävästä asiasta. Yhteistoiminta on yhteen hiileen puhaltamista ja yhdessä tekemistä, mikä onkin yhteistoimintalain ja -sopimuksen henget tiivistetysti.
Keskushallintotasolla ja puolustushaarojen yhteistoimintaelimissä Puolustusvoimien aliupseerien asioita edistävät Aliupseeriliiton valitsemat toimijat. Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä on paikallisyhdistyksen valitsemia Aliupseeriliiton edustajia. Aliupseeriliiton paikallisyhdistykset voivat asettaa paikalliseen yhteistoimintaelimeen 1 – 4 jäsentä varahenkilöineen. Osallistumalla oman paikallisyhdistyksen toimintaan ja kouluttautumalla Alliupseeriliiton järjestämissä koulutuksissa jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä edustamaan henkilöstöryhmäänsä yhteistoiminnassa.
Asioiden eteenpäin viemiseksi hyvinä kontakteina toimivat paikalliset yhteistoimintaelimen edustajat. Tiedon edustajistasi saat paikallisyhdistyksestäsi tai omalta luottamusmieheltäsi. Luottamusmies osaa opastaa vaikutusten, vaihtoehtojen perusteiden kartoittamisessa pieneltäkin tuntuvassa asiassa. Yksittäisen aliupseerin tai mekaanikon ei tarvitse ensikädessä kuin saada asiansa yhteistoimintaelimen edustajien tai luottamusmiehen tietoon.
Aliupseeriliitto kouluttaa
Yhteistoiminnan peruskurssi
Yhteistoiminnan peruskurssi on tarkoitettu yhteistoimintaelimissä eri hallinnon tasoilla toimiville yt-edustajille, heidän varahenkilöilleen ja yhdistysten puheenjohtajille.
Yhteistoiminnan peruskurssin tavoitteena on perehdyttää kurssilaiset yt-edustajan asemaan ja oikeuksiin, yhteistoimintalainsäädännön ja Puolustusvoimien yhteistoimintasopimuksen perusteisiin sekä käytännön yhteistoimintamenettelyn eri muotoihin joukko-osastoissa.
Yhteistoiminnan peruskurssiin kuuluu niin luento-opetusta kuin käytännön harjoittelua.
Yhteistoiminnan jatkokurssi
Yhteistoiminnan jatkokurssi on tarkoitettu yhteistoiminnan peruskurssin käyneille, jo yhteistoimintatehtävässä toimiville.
Yhteistoiminnan jatkokurssin tavoitteena on yhteistoiminnan peruskurssilla opetettuihin asioihin liittyvä soveltamistaidon kehittäminen. Kurssilla syvennytään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden toiminnalliseen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan joukko-osastoissa.
Kurssin painopiste on käytännön harjoitteissa mutta siihen kuuluu myös luento-opetusta.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Päätöksen taustalla jäsenten asiat
Edustajakokous on nimensä mukaisesti edustuksellinen tilaisuus, jonne paikallisyhdistykset voivat lähettää edustajiaan edustamaan yhdistysten jäsenkenttää. Yhdistykset päättävät vuosikokouksissaan keitä edustajakokoukseen lähetetään ja yksittäisen jäsenen kannalta on tärkeää olla vaikuttamassa henkilövalintoihin.
-
Vahvistetusta lomasuunnitelmasta poikkeaminen
Vahvistetusta lomasuunnitelmasta voidaan poiketa vain sopimalla virkamiehen ja työnantajan välillä, ellei kysymyksessä ole erittäin painava syy. Aloitteen keskeyttämiseen voi tehdä myös siis virkamies tai työntekijä itse.
-
Hyvä käytös on sallittua
Häirintää ja epäasiallista käytöstä tapahtuu yllättävän monessa työyhteisössä. Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen kohteluun mahdollisimman nopeasti siitä tiedon saatuaan. Jos tilanne pitkittyy, kohteeksi joutuneen terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä.