Työterveyshuolto tukee työkykyä
Työterveyshuollon tavoitteena on turvata työntekijöiden terveys, ehkäistä työstä aiheutuvia terveyshaittoja sekä tukea työkykyä koko työuran ajan. Hyvin toteutettu työterveyshuolto vähentää sairauspoissaoloja ja tukee työhyvinvointia.
Työterveyslain mukaan sairaanhoito ei ole pakollinen osa työterveyshuoltoa. Puolustusvoimissa työterveyshuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen työkykyä tukeva sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatio. Lisäksi työntekijöille voidaan tarpeen mukaan ja työterveyspsykologin kartoituksen pohjalta tarjota lyhytpsykoterapiaa.
Puolustusvoimien työterveyshuollossa on useita haasteita, jotka liittyvät työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ammattisotilaiden työ on fyysisesti vaativaa. Tämä edellyttää jatkuvaa fyysisen kunnon ylläpitoa. Raskas työ voi johtaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin erityisesti vanhemmilla työntekijöillä. Työ voi olla henkisesti kuormittavaa. Siksi mielenterveyden tukeminen on keskeinen osa työterveyshuoltoa. Työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkyvystä on huolehdittava myös vaativissa olosuhteissa.
Varhainen puuttuminen terveysongelmiin on tärkeää. Työnantajan ja työterveyshuollon haasteena on saada työntekijät hakemaan apua ajoissa. Onneksi viime vuosina on tapahtunut positiivista kehitystä. Jaksamisesta puhutaan nyt avoimemmin ja tukea haetaan aktiivisemmin.
Puolustusvoimat otti käyttöön työkyvyn aktiivisen tuen mallin vuonna 2019. Siinä on tavoitteena, että työkyvyn laskun merkkejä seurataan tarkasti työpaikalla ja työterveyshuollossa, ja niihin myös reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällaisia merkkejä ovat muu muassa toistuvat poissaolot, työtehtävien laiminlyönti ja heikentynyt suoriutuminen fyysisen kunnon testeissä. Työkyvyn aktiivisen tuen malli on hyödyllinen työväline työntekijän työkyvyn tukemisessa ja seurannassa. Esimerkiksi jalkansa murtanut pääsee palaamaan töihin mutkattomasti pitkän sairausloman jälkeen.
Työterveyshuollon suunnitelma
Puolustusvoimien työterveyshuollon toimintaa ohjaa vuosittain laadittava valtakunnallinen työterveyshuollon suunnitelma. Sen tavoitteena on tukea henkilöstön työkykyä, hyvinvointia sekä toimintavalmiutta vaativissa tehtävissä. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä työterveyshuollon, työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Suunnitelmalla varmistetaan, että kaikki työntekijät saavat samansisältöisen työterveyshuollon hallintoyksikön sijainnista riippumatta.
Vuoden 2026 työterveyshuollon painopisteet liittyvät erityisesti nuorten esimiesten ja ikääntyvien työntekijöiden jaksamiseen, yhteisen tilannekuvan luomiseen sekä työpaikkaselvitysten laadun parantamiseen. Jokainen hallintoyksikkö vastaa siitä, että sen työterveyshuoltopalveluiden tuottaja laatii työterveyshuollon toimintasuunnitelman noudattaen valtakunnallista työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.
Työterveyshuolto toteutetaan Sotilaslääketieteen keskuksen (SOTLK) terveysasemilla ja sopimuskumppanin palveluilla. Sopimuskumppani vuosille 2025 – 2030 on Terveystalo.
Sopimuskumppani tuottaa erikoislääkäri-, työfysioterapeutti-, työterveyspsykologi- ja muita asiantuntijapalveluita sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluita. Puolustusvoimien henkilökunnan työterveyshuollon palvelut ovat enintään 50 kilometrin päässä työpaikasta.
Puolustusvoimien työterveyshuolto sisältää
- ennaltaehkäisevät palvelut
- yleislääkäritasoisen sairaanhoidon
- erikoislääkäripalvelut
- psykososiaalisen tuen
- fyysisen toimintakyvyn tuen
- erityispalvelut kriisi- ja liikkuviin tehtäviin
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Työolosuhteissa toivomisen varaa
Lähes 60 % SAK:laisilla työpaikoilla työskentelevistä koki työolosuhteensa keskinkertaisiksi. SAK :n julkaiseman vuoden 2016 työolobarometrin mukaan useammalla kuin joka viidennellä työntekijällä on vähintään melko hyvät työolot, mutta lähes yhtä monella on melko huonot tai huonot työolot.
-
Aliupseereita Naton johtamisjärjestelmäyksikköön
Naton 4. viestipataljoonan johtamisjärjestelmäyksikkö (Deployable Communications Module, DCM) aloittaa toimintansa Riihimäellä vuoden 2027 alussa. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 johtamisjärjestelmien ammattilaista, pääosin aliupseereita.
-
Täydellisen sotilaan metsästys
Erikoisjääkäreinä työskennelleet Juuso Aho ja Vesapekka Larkkonen ovat koonneet sotilas-, liikunta- ja terveysalan osaamisensa yksiin kansiin. Tuosta osaamisesta syntyi kirja Military Cross-training – treenaa kuin erikoisjoukoissa.