Työelämä

28.5.2026

Aliupseereita Naton johtamisjärjestelmäyksikköön

Naton 4. viestipataljoonan johtamisjärjestelmäyksikkö (Deployable Communications Module, DCM) aloittaa toimintansa Riihimäellä vuoden 2027 alussa. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 johtamisjärjestelmien ammattilaista, pääosin aliupseereita.

Johtamisjärjestelmäyksikkö on osa Naton komentorakennetta. Naton johtamisjärjestelmäyksiköt kuuluvat johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaan (Nato Communications and Information Systems Group, NCISG) esikunnan alaisuuteen.

Tietojärjestelmäjohtoportaan apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö prikaatikenraali Jarkko Karsikas kuvaa johtamisjärjestelmäyksikköä toiminnalliseksi asiantuntijaorganisaatioksi.

– Johtamisjärjestelmäyksikkö tuottaa tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalvelut Naton joukkojen ja johtoportaiden johtamisen tueksi Suomessa ja tarvittaessa koko Naton laajuisesti. Yksikössä tulee työskentelemään noin 60 henkilöä, joista kaksi on upseereita, loput aliupseereita. Kaikki yksikön tehtävät täytetään suomalaisella henkilöstöllä.

Naton johtamis- ja tietojärjestelmäjohtoportaassa työskentelee tällä hetkellä yli 1500 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä kuuluu viestipataljooniin. Pataljoonien henkilöstöä on sijoitettuna neljääntoista Nato-maahan. Riihimäen DCM-yksikkö on osa perustettavaa 4. Naton viestipataljoonaa (4NSB). Uusi pataljoona vahvistaa Naton pohjoisen operaatioalueen johtamisjärjestelmätoimintaa.

– Riihimäen DCM-yksikkö palvelee erityisesti JFC Norfolkin alaisen toiminnan tarpeita. Yksikön pääasiallisena vastuualueena on Naton pohjoisen alueen johtamisjärjestelmäpalvelut. Yksikkö voi tarjota operointi- ja harjoitustukea Mikkelissä sijaitsevalle maavoimajohtoportaalle (MCLCC) sekä alueella operoiville FLF-joukoille.  Yksikkö kuitenkin harjoittelee Naton harjoituksissa ja osallistuu Naton operaatioihin koko vastuualueella.

Nato-tehtäviä kotimaassa

DCM-yksikkö tarjoaa aliupseereille mahdollisuuden työskennellä kansainvälisessä Nato-tehtävässä kotimaassa sekä Naton operaatioissa ja harjoituksissa ulkomailla. Perustamisvaiheessa yksikköön haetaan johtamisjärjestelmäalan ja huollon eri osa-alueiden kokeneita asiantuntijoita. Runko rekrytoidaan Puolustusvoimien nykyisestä henkilökunnasta.

– DCM-yksikkö on erittäin korkean osaamisen ja teknisen toimeenpanon organisaatio, jossa aliupseeristolla on keskeinen rooli.  Runkohenkilökunnan rekrytointi on käynnissä.  He aloittavat työt alustavan suunnitelman mukaan 1.10. Vuosien 2027, 2028 ja 2029 aikana rekrytoidaan ja koulutetaan loput henkilöstöstä. Osa tehtävistä on määräaikaisia, mutta ne avaavat polun työllistymiseen Puolustusvoimissa.

Karsikas kertoo, että työ vaatii sitoutumista. Se tulee sisältämään jatkuvaa koulutusta, operointia ja matkustamista.

– Nato kouluttaa jokaisen työntekijän tehtäväänsä. Heidät koulutetaan Portugalissa, Nato Communications and Information Academyssa. Jokaiselta yksikköön valitulta sotilaalta edellytetään Naton standardien mukaista erikoiskoulutusta ja riittävää englannin kielen taitoa.

Karsikas kertoo, että oman osaamisen kehittäminen tulee olemaan merkittävässä roolissa DCM-yksikössä.Karsikkaan avustajana (Military Aide to DCOM NCISG) työskentelevä vääpeli Juha Vehokari on tiiviisti mukana DCM-yksikön suunnittelussa neuvonantajan roolissa.

– Vääpeli Vehokari osallistuu aliupseeriasiantuntijana Suomen DCM:ssä työskentelevien aliupseerien kansainvälisen koulutuksen suunnitteluun. Kun on itse samassa ammattiryhmässä, on helpompi suunnitella koulutusta.

Tukikohta Riihimäkeen

Yksikkö aloittaa toimintansa Riihimäen varuskuntaan rakennettavissa väliaikaisissa tiloissa. Pysyvän tukikohdan rakentaminen alkaa vuoden 2027 alussa ja se valmistuu vuoteen 2029 mennessä.  Karsikas kertoo, että DCM-yksikön rakentaminen ja ylläpito ovat Naton yhteisrahoituskelpoisia eriä.

– Tämä tarkoittaa, että kustannukset maksetaan ensin kansallisista rahoista ja Nato palauttaa toteutuneet kustannukset Suomelle.

Karsikkaan mukaan Natolla on vakiintunut rahoitusmalli, joka perustuu jaettuun taloudelliseen vastuuseen. Osa kustannuksista jää aina kansalliselle vastuulle.

– Kansallisia kuluja ovat esimerkiksi henkilöstön palkat, matkustamisesta aiheutuvat majoituskulut sekä henkilökohtainen varustus. Myös tietyn tasoinen logistinen varautuminen ja osa varuskunnallisista ylläpitokuluista kuuluvat kansalliselle vastuulle. Yhteisrahoituskelpoisia kuluja ovat puolestaan henkilöstön koulutus, suorat matkakulut, rakennushankkeet sekä operoinnin kustannukset.

Karsikas muistuttaa, että vaikka DCM-yksikkö miehitetään suomalaisella henkilöstöllä, se on Suomeen sijoitettu Naton yksikkö.

– Yksikkö työskentelee Natolle ja sen tehtävät tulevat SACEUR:lta (Supreme Allied Commander Europe). Myös poikkeusolojen tehtävät tulevat Naton kautta. Yksikön toimintatavat, ohjesäännöt ja päivittäinen viestintä noudattavat Naton monikansallisia käytänteitä. Yksiköllä on kovat valmiusvaatimukset, esimerkiksi kymmenen päivän liikkeellelähtövaatimus.

Teksti: Asta Ruuskanen