Onko Puolustusvoimissa palkkatasa-arvo naisten ja miesten välillä?
Myös Puolustusvoimissa keskustellaan palkkatasa-arvosta. Pääsääntöisesti keskustelua käydään silloin, kun henkilöstöryhmämuutoksen seurauksena tehtävään sovellettava palkkausjärjestelmä muuttuu. Henkilöstöryhmämuutoksen jälkeen samansisältöisestä tehtävästä ei enää makseta euromääräisesti samansuuruista palkkaa.
Palkkatasa-arvo on tärkeä asia. EU:n säätämä palkka-avoimuusdirektiivi edistää palkkojen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä samapalkkaisuutta. Suomi on ottamassa palkka-avoimuusdirektiivin käyttöön vuonna 2027.
Kevään valtion virka- ja työehtosopimusten neuvottelumääräyksissä painotettiin tuloksellisuuden, kilpailukyvyn, rekrytoinnin ja pitovoiman parantamisen tärkeyttä neuvotteluratkaisujen toteuttamisessa. Miesten ja naisten palkkatasa-arvoa haluttiin seurata neuvottelutulosten valmistuttua ja ministeriöiltä edellytettiin raportointia ratkaisujen vaikutuksista ja kohdentumisista tasa-arvon näkökulmasta. Myös Aliupseeriliitto antoi oman arvionsa neuvottelutuloksen tasa-arvoisuudesta. Aliupseeriliitto tarkasteli arviossaan neuvottelukierroksen taulukkokohdennuksia. Neuvotteluvarallisuudesta merkittävä osa kohdistui tehtäviin, joissa mies- ja naisaliupseereiden osuus oli suurinta. Tarkastelun perusteella neuvottelutulos edisti palkkatasa-arvon toteutumista.
Tehtävän sisällön perusteella määritetty tehtävän vaativuustaso on kaikille samoissa tehtävissä työskenteleville aliupseereille sama.
Neuvottelukierroksen taustamateriaalina olleista tilastoista selviää, että taulukon mukaisia palkkoja maksettiin vuoden 2025 lopussa 3557 Aliupseerille, joista naisaliupseerien määrä oli 331. Naisten määrä aliupseeritehtävissä on kasvanut tasaisesti ja on nyt 9,3 % aliupseerien kokonaismäärästä.
Sopimuskierroksen palkkakohdennukset toteutettiin palkkataulukon tasojen porrastusta kehittäen. Suurin osa käytettävästä varallisuudesta kohdentui juuri sellaisiin palkkaluokkiin, joissa suurin osa mies- ja naisaliupseereista palvelee. Palkkauksen kehittämistä tällä kierroksella taulukoiden kautta tehtiin siis hyvin palkkatasa-arvo huomioiden.
Kokonaisuutena palkkausjärjestelmän taulukkoja ja aliupseeriston sijoittumista eri vaativuustasoille tarkastelemalla voi aliupseereiden palkkausjärjestelmää luonnehtia tasa-arvoiseksi. Nais- ja miesaliupseereita sijoittuu kaikille palkkausjärjestelmän AU3 – AU9 tasoille. Molemmilla sukupuolilla on siis yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä tehtävissä ja palkkauksessa. Eniten naisaliupseereita palvelee tason AU5 vaativissa ammattitehtävissä. Tämä on myös miesaliupseerien yleisin vaativuustaso. Miesten ja naisten sijoittuminen palkkataulukkoon on myös tästä tarkastelukulmasta yhdenmukaista, toki naisaliupseereita on määrällisesti vähemmän.
Naisaliupseerien osalta suoritusarvioinnit ovat 1–3 % matalammat kuin miespuolisten aliupseerien. Selkeää syytä erolle ei ole tunnistettavissa.
Palkkausjärjestelmäsopimuksen henkilökohtaisen palkanmuodostumisen perusteena toimivan suoritusarvioinnin osalta on tilastollisesti nähtävissä pientä keskiarvollista hajontaa mies- ja naisaliupseerien välillä. Puhtaasti keskiarvoa tarkastelemalla voidaan todeta, että naisaliupseerien osalta suoritusarvioinnit ovat 1–3 % matalammat kuin miespuolisten aliupseerien. Selkeää syytä erolle ei ole tunnistettavissa. Suoritusarvioinnin määritteet ovat kaikille samanlaisia, joten sen perusteella eroa ei voida selittää. Eron selvittäminen vaatii tarkempaa analyysiä suoritusarvioinnin toteutustavoista sekä henkilöiden tekemistä itsearvioinneista. Keskiarvoon vaikuttaa myös tarkasteluhetkellä aloittaneiden aliupseerien lähtöpalkat, jolloin henkilökohtainen suoritusarviointi määräytyy 17 % perusteella. Eroa siis on, kun tarkastelua suoritetaan puhtaasti keskiarvoperusteisesti.
Aliupseerien palkkausjärjestelmä on perusrakenteeltaan tasa-arvoinen. Tehtävän sisällön perusteella määritetty tehtävän vaativuustaso on kaikille samoissa tehtävissä työskenteleville aliupseereille sama. Tunnistettujen epäkohtien syiden tarkempi selvittäminen mahdollistaa palkkausjärjestelmän kehittämisen entistä tasa-arvoisempaan suuntaan.
Tomi Malkamäki
Neuvottelupäällikkö
Aliupseeriliitto
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Mestari-kisälli-mallilla osaajaksi
Juha Eskelisen (37) mielestä luottamusmiehen työssä mielenkiintoisinta on sopimusten hallinta. Hän kokee yhteisen sävelen löytämisen työantajan ja jäsenen välille sopimustulkintatilanteissa haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. Hän näkee, että tällaiset tilanteet kehittävät luottamusmiehen neuvottelutaitoja ja osaamista.
-
Työtuomioistuin antoi ratkaisun sopimuserimielisyyteen
Aliupseeriliiton kanta palkanmaksusta kesti työtuomioistuimen tarkastelun. Työtuomioistuin vahvisti 9.9.2022 antamallaan päätöksellään JHL:n nostaman kanteen Aliupseereihin sovellettavan palkkausjärjestelmän sopimustulkinnasta.
-
Yhdistykset luovat perustan vaikuttamiselle
Vaikuttaminen perustuu sopimusten ja määräysten tuntemukseen, verkostoitumiseen, viestintään ja luottamuksen rakentamiseen. Pohjalla on kuitenkin ymmärrys jäsenkentän työelämäajatuksista.