Siirry sisältöön

Puolustusvoimien henkilöstömäärä ei riitä nykyvelvoitteisiin

Puolustusvoimien henkilöstömäärä on laskenut 2000-luvulla noin 25 prosentilla, yli 16 000 henkilöstä 12 000 henkilöön. Viimeisin tuntuva leikkaus henkilöstömäärään tehtiin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, kun puolustusvoimien henkilöstömäärää vähennettiin noin 2400 henkilöllä.

Yleinen käsitys on, että leikkausten kohteena on ollut siviilihenkilöstö mutta vähemmän tunnettua, että myös ammattisotilaiden määrää vähennettiin noin 700 sotilaalla.

Henkilöstömäärä ei ole kuitenkaan ainoa henkilöstöön vaikuttava muuttuja puolustusvoimissa. Joukko-osastorakenteen rankka supistaminen, joukko-osastojen tehtävien muutokset, lähes kaikkien toimintojen enemmän tai vähemmän tapahtunut uudelleenjärjestely, ulkoistamiset ja kumppanuudet, eläkejärjestelmän muutokset, opistoupseeripoistuman vaikutukset, uudet suorituskyvyt kuten kyberpuolustus, kansainvälistymisen uudet ja vanhat velvoitteet ja turvallisuusympäristön vaatimusten muutokset sekä valmiuden korostaminen toiminnassa ovat tekijöitä, joiden kumulatiivisten keskinäisvaikutusten huomioonottaminen on osoittautunut henkilöstöresurssin osalta lähes mahdottomaksi ennakkoon arvioida.

Puolustusvoimauudistuksessa toteutettu henkilöstömitoitus on monilta osin ilmiselvästi alimitoitettu. Henkilöstö ei riitä vaadittaviin tehtäviin. Tämä on tullut esille niin henkilöstön ja heidän edustajiensa suunnalta mutta yhtä säännönmukaisesti joukko-osastojen työnantajien ja esimiesten taholta. Jos vuoden tässä vaiheessa ylityökertymät ovat jo 55 000 tuntia, kuten ilmavoimissa, niin mitä se on koko puolustusvoimissa. Puolustusvoimissa on usean sadan henkilön alimitoitus asetettuihin vaatimuksiin nähden. Mittakaavassa riittäviä vaikutuksia ei saada aikaan siirtämällä työtä tai työaikaa paikasta toiseen tai muulla temppuilulla. Ainoa kestävä ratkaisu on henkilöstön määrän lisääminen.

Tästä huolimatta puolustusvoimat ehdottaa vuoden 2018 budjettiehdotuksessaan henkilöstön määrän edelleen vähentämistä 48 henkilötyövuodella. Samanaikaisesti jää palkkaukseen varattua määrärahaa käyttämättä. Paikallisilla työnantajilla ei ole toimivaltuuksia ylittää annettuja henkilöstökehyksiä. Rohkeutta ei ole myöskään jättää mitään tekemättä. Nyt onkin puolustusvoimien johdon ja henkilöstöjohdon korkea aika näyttää johtajuutta ja henkilöstöstä välittämistä. Tähän on oiva mahdollisuus syyskaudella käytävissä keskinäisissä tulosneuvotteluissa. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että 12 000 palkatun henkilön minimistä on puolustusvoimissa tulossa myös maksimi. Ja itse asiassa – puolustusvoimat suunnittelee jo nyt henkilötyövuodet tämänkin alle.


Mika Oranen

Puheenjohtaja

Aliupseeriliitto

  • Edunvalvonnan ruuhka-aikaa

    Edunvalvontarintaman ruuhka-aika on käsillä. Saimme joulukuussa työmme valmiiksi Puolustusvoimien työaikalakiryhmässä. Työ luovutetaan ministerille, jonka jälkeen sen sisältö on julkista tietoa.

  • Virkaehtosopimuskierros käynnistyi

    Syksyllä 2019 alkanut työmarkkinakierros on osoittautunut juuri niin hankalaksi, kuin pahimmillaan pelättiin. Työtaisteluiltakaan ei ole vältytty. Työnantajaleiri on marssinut neuvottelupöytiin lukuisin heikennysesityksin.

  • Kun aika on

    Toimikauteni puheenjohtajana on päättymässä. Edustajistossa 1-2.11. valitaan liitolle uusi puheenjohtaja. Pitkällisen harkinnan jälkeen en asettunut ehdolle seuraavalle kaudelle. Puheenjohtajuuteni jää siis vajaan kuuden vuoden mittaiseksi. Sitä ennen ehdin työskennellä kolme vuotta päätoimisena pääluottamusmiehenä. Onhan tuossa päätoimista edunvalvontaa jo melkoinen siivu.