Siirry sisältöön

Henkilöstön määrä kasvaa

Pääesikunta on päättänyt kuinka 100 uutta tehtävää jaetaan Puolustusvoimissa. Näistä tehtävistä 80 on aliupseerin tehtäviä. Toivottavasti rekrytointi saadaan käyntiin nopeasti ja uudet henkilöt tehtäviinsä.

Kuten olen aiemmin todennut, tällä lisäyksellä ei ratkaista henkilöstön akuuttia vajetta. Hyvä alku tämä kuitenkin on. Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattava henkilöstön määrän hallittu kasvattaminen edelleen.

Henkilöstön määrästä käyty keskustelu on saanut ajoittain outoja piirteitä. Toisten osaamisen vähättely ja oman oikeutuksen perustelu sotilasarvolla ei ole mielestäni enää tätä päivää. Aliupseereiden koulutusjärjestelmää on kehitetty systemaattisesti useiden vuosien ajan. Annettu täydennyskoulutus antaa osaamista vaativiin rauhan ja poikkeusolojen tehtäviin. Olisi perin outoa, jopa hölmöä mikäli annettua koulutusta ei hyödynnettäisi. Useat aliupseerit suorittivat myös opistoupseereiden jatkokurssin opintoja. Näillä opinnoilla on hankittu osaaminen esimerkiksi oikeusupseerin tehtäviin.

Mestariopinnoissa opetetaan komppanian päällikkötason tehtäviä. Aliupseereita on toiminut poikkeusolojen päällikkötason tehtäviin sijoitettuna jo vuosia. Tällaisia joukkoja on myös kertausharjoitettu. Reserviläisten palaute on ollut kiittävää, kun ammattilainen on johtanut joukkojaan vaikkapa ylivääpelin arvomerkeissä. Näiden yksiköiden henki ja koulutustulokset ovat olleet erinomaisia. Näitä tuloksia on ollut hienoa kuulla kentältä. Isänmaan etu on käyttää kaikkia henkilöstöresursseja, osaaminen tunnistaen ja tunnustaen. Mikäli nämä aliupseerit eivät tehtävistään selviytyisi, heidät varmasti vaihdettaisiin toiseen osaavampaan henkilöön.

Yksi asia näyttää myös unohtuneen. Aliupseerin virassa palvelee myös runsaasti RUK:n tai upseerin perusopinnot (MARU) suorittaneita. Heitä on varovasti arvioiden 15 % virassa olevista. Ei kai heidän osaamisensa ole mihinkään kadonnut aliupseerin virkaan nimittämisen johdosta. Tämä joukko on jo usean sadan henkilön suuruinen ja hyödynnettävissä poikkeusolojen tehtäviin.

On selvää, että kaikilla ammattiliitoilla on omat edunvalvonnalliset intressinsä. On kuitenkin aika kovaa tekstiä väittää, että puolustuskykyä rapautetaan jos upseereiden määrää ei lisätä. Rohkenen olla toista mieltä. Uskon vakaasti että puolustusvoimien johto on tehtäviensä tasalla tässäkin asiassa. Puolustusvoimauudistuksessa henkilöstöä vähennettiin noin 2000 henkilötyövuotta. Silloin leikkaukset kohdistuivat pääosin siviileihin ja aliupseereihin. Tästä huolimatta tulee tehtäväkokoonpanoa kasvattaa kaikki henkilöstöryhmät huomioiden.

Eduskunnassa on käsiteltävänä työaikalain muutos. Tämä laki ei esityksen mukaan koske sotilaita. Sotilaita koskee vanha laki puolustuslaitoksen työajoista vuodelta 1970. Tämä laki on selvästi aikansa elänyt ja se on syytä uudistaa samassa yhteydessä työaikalain kanssa. Työaikalaki antaa suuntaviivat työaikasuojelulle.

Onnittelen itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja.


Jyrki Surkka

Puheenjohtaja

  • Kriisinhallintapalveluksesta arvokasta kokemusta työpaikoille

    Vierailin Puolustusvoimien henkilöstöpäällikön tarkastusmatkalla suomalaisessa kriisinhallintajoukossa Libanonissa. Tapasin kattavasti rauhanturvaajia eri henkilöstöryhmistä. Keskustelut olivat avoimia ja informatiivisia. Joukossa vallitsi silmiinpistävän hyvä henki ja tekemisen meininki.

  • Kohti Nato-jäsenyyttä

    Elämme historiallista aikaa. Suomi hakee jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Ratkaisu on erittäin merkittävä maamme kannalta. Päätös on mielestäni oikea tässä ajassa.

  • Meripalvelukokeilusta löytyi sopu

    Yksi pitkäaikainen projekti on saatu neuvottelupöydässä maaliin. Merivoimissa aloitetaan helmikuussa 2021 työaikakokeilu. Kokeilun tarkoitus on tukea työssä jaksamista sekä mahdollistaa operatiivisen työn teettäminen nykyistä mallia joustavammin.