6/2018 Yhteiskunta

Uuden sukupolven suorituskykyjä

Lauri Puranen valmistelee Suomen historian suurimpia ja kalleimpia puolustushankkeita. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana kenraalimajuri evp Purasella on keskeinen rooli Laivue 2020- ja HX-hankkeiden läpiviennissä.

Suomi on korvaamassa elinkaarensa päässä olevaaAmmattisotilas_hx_Kuva_Astaruuskanen kalustoa uuden sukupolven korveteilla ja hävittäjillä. Merivoimien seitsemän aluksen elinkaari päättyy 2025 ja Hornetien vuoteen 2030 mennessä.  Puranen korostaa, että Suomi on nyt kehittämässä koko sotilaallista suorituskykyään tulevaisuuden turvallisuusympäristöön, ei ainoastaan hankkimassa uusia aluksia ja hävittäjiä. Puolustuksen kaikkien osa-alueiden yhdessä tuottamaa suorituskykyä Puranen pitää hankinnoissa olennaisena.

- Emme ole ostamassa lentokonetta tai alusta vaan kehittämässä koko puolustusjärjestelmäämme.  Esimerkiksi kun maavoimia kehitetään, mietitään samalla, mitä ilmavoimat voi kehittää maavoimille ja toisinpäin. Kaikki tuovat mukaan omat vahvuutensa. Meillä ei saa olla heikkoa lenkkiä!

Korveteista suorituskyvyn runko

Laivue 2020 –hankkeessa  seitsemänAmmattisotilas_Laivue2020_MERIV_taistelualusmaaritelma_Kuva_Defmin Merivoimien käytöstä poistuvan aluksen suorituskyky korvataan neljällä monitoimikorvetilla. Niiden on tarkoitus olla käytössä 2050-luvulle asti. Uudet alukset muodostavat jatkossa merellisen suorituskyvyn rungon.

- Tällä hetkellä pääosan merivoimien iskuvoimasta tuottavat ohjusveneet ja miinalaivat. Uudet korvetit ovat monipuolisempia laivoja. Lähtökohtana on, että poistuvien seitsemän aluksen miehistöllä pystytään miehittämään nämä neljä uutta alusta. Korvettien lisäksi merivoimilla on jatkossakin käytössään Hamina-luokan ohjusveneet, joihin tehdään elinjaksopäivitystä parhaillaan, miinantorjunta-alukset, Pansio-luokan alukset, meritorjuntaohjuspatterit sekä rannikkojoukot.

Ammattisotilas_KorvetinOminaisuuksiaSuunnitelmien mukaan korvetit tullaan rakentamaan Suomessa, Rauma Marine Constructions Oy:n telakalla. Huoltovarmuus on keskeinen peruste päätökselle rakentaa alukset Suomessa.

Alusten taistelujärjestelmä hankitaan ulkomailta kilpailutuksella, jossa nyt loppuvaiheessa mukana ovat Atlas Elektronik Saksasta, Lockheed Martin Kanadasta ja Saab Ruotsista. Laivanrakennussopimus ja taistelujärjestelmän hankintasopimus on suunniteltu tehtävän vuoden 2019 alkupuolella. Nykyisen suunnitelman mukaan ensimmäinen laiva luovutetaan telakalta Puolustusvoimille vuonna 2023 ja viimeinen 2025.

Taistelukelpoinen monitoimihävittäjä

HX-hankkeessa valmistellaan Hornet-kaluston Ammattisotilas_LauriPuranen2_Kuva_AstaRuuskanensuorituskyvyn korvaamista, turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti, miehitetyillä monitoimihävittäjillä.  Suorituskyvyn peruselementtinä on monitoimihävittäjä sekä siihen integroidut sensorit, omasuojalaitteet, tiedonvälitys- ja muut järjestelmät.  Monitoimihävittäjän vaikuttamiskyky ilmassa, maalla ja merellä oleviin maaleihin perustuu paitsi tehokkaisiin ohjuksiin, pommeihin ja tykkiin, myös elektronisen sodankäynnin järjestelmiin. Nykyaikaisten aseiden ja elektronisten järjestelmien tehokas toiminta vaatii paljon tietoa koneen omilta järjestelmiltä. Lisäksi toiminta vaatii muualta hankittua ja ennalta syötettävää tietoa esimerkiksi maalien paikoista ja vastustajan käyttämien järjestelmien parametreista. Kun kaikki edellä mainitut toimivat saumattomasti yhteen, on tuloksena taistelukelpoinen monitoimihävittäjä. 

Tarjouspyyntö lähetettiin Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltojen hallinnoille jaettavaksi aikaisemmin lähetettyyn tietopyyntöön vastanneille yrityksille. Näitä ovat amerikkalainen Boeing (konetyyppinä F/A-18 Super Hornet), ranskalainen Dassault (Rafale), brittiläis-saksalainen Eurofighter (Typhoon), amerikkalainen Lockheed Martin (F-35) ja ruotsalainen Saab (Gripen).

Ammattisotilas_ILMAVE_HX-päätöksentekomalli_Kuva_Defmin

Alustavat tarjoukset saapuvat vuoden 2019 alkupuolella. Puranen kertoo, että hävittäjien osalta kartoitetaan ensin täyttävätkö tarjouksissa kuvatut asiat ja hankinnoille asetetut perusvaatimukset.

- Monitoimihävittäjän valinta perustuu viiteen päätösalueeseen: monitoimihävittäjän sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, hankinta- ja elinkaarikustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Keskeisin päätöksentekoperuste on suorituskyky ja vain se pisteytetään. Muiden päätösalueiden – elinkaarikustannukset, huoltovarmuus ja teollinen yhteistyö – osalta vaaditaan, että tarjous täyttää päätösalueille tarjouspyynnössä määritetyt tiukat vaatimukset.

Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus tekee päätöksen valittavasta järjestelmästä vuonna 2021. Tällä hankinnalla varmistetaan ilmavoimien suorituskyky seuraavaksi 30 vuodeksi.

Myös hyvää tulee kehittää

Ilmavoimien kansainvälinen valmiusyksikkö Ammattisotilas_hx2_Kuva_AstaRuuskanenläpäisi vuonna 2009 Naton arvioinnin ensimmäisenä puolustusliiton ulkopuolisena ilmavoimayksikkönä. Valmiusyksikköön kuuluu neljä Hornet-hävittäjää ja enintään 250 henkilön vahvuinen osasto.

- Kun lähdimme NATO-evaluointiin, tiesimme, että meillä on tiettyjä osaamisvajeita. Tärkein juttu evaluointiprosessissa olikin henkilöstön kouluttaminen. Siinä prosessissa kaikki best practise käytännöt siirrettiin koko ilmavoimien käyttöön. Ilmavoimissa henkilöstö on nyt varmasti aikaisempaa valmiimpi muutoksiin.

Ilmavoimien entisenä komentajana Puranen tuntee joukkonsa ja niiden suorituskyvyn. Puranen kehuu vuolaasti ilmavoimien henkilöstön osaamistasoa.

- Ilmavoimiemme osaaminen on maailman huippuluokkaa: lentäjät, taistelujohtajat, mekaanikot – koko ketju.  Vaikka tilanne on hyvä, tämän hankkeen kautta voimme katsoa, mitä uutta voimme kehittää.

Uudet järjestelmät tuovat henkilökunnalle uusia osaamisvaatimuksia. Kehittyvä turvallisuusympäristö ja uudet järjestelmät vaativat osaajiltakin uuden oppimista ja uusia tapoja oppia.

- Esimerkiksi lentotekninen henkilöstö on koulutettu pitkälle. He eivät ole vain yhden järjestelmän henkilöstä vaan heillä on laajempaakin osaamista. Meillä on niin vähän henkilöstöä, että sen osaamisen tulee olla laajaa.  Meille tulee uusia tapoja kouluttaa. Myös tekniikan koulutukseen tulee uusia koulutustapoja ja simulaatioita.

Suorituskyvyn kulmakivet

Ohjelmajohtajan blogissa Puranen nostaa esille kaksi suorituskyvyn kulmakiveä: huoltokyvyn ja henkilöstön osaamisen ja toiminnan. Hän kirjoittaa blogissaan, että monitoimihävittäjien turvallinen tankkaus, aseistaminen ja huoltaminen kaikissa olosuhteissa myös hajautetusta ryhmityksestä eri tukikohdista on yksi suorituskyvyn kulmakivi. Luotettava huoltokyky niin sodan kuin rauhan aikana on perusedellytys torjuntakyvylle. 

Toinen suorituskyvyn kulmakivi on Purasen mukaan henkilöstön osaaminen ja meidän olosuhteisiimme kehitetyt tehokkaat toimintatavat. Tämä edellyttää laadukasta koulutusta uuteen järjestelmään ja tehokasta toimintatapojen harjoittelua sekä nykyaikaisia verkottuneita simulaattoreita ja muita koulutusvälineitä, joilla henkilöstön osaaminen voidaan pitää korkealla tasolla kustannustehokkaasti. 

Strategiset hankkeet ja niiden myötä tulevat muutokset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Puranen korostaakin, että kaikkien henkilöstöryhmien tulee olla valmiina muutokseen.


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje