Siirry sisältöön

Kun loukkaannut työtehtävissä

Suomessa tapahtuu yli 100 000 työtapaturmaa vuodessa. Näistä reilu 80 prosenttia sattuu työtehtävissä ja 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisillä matkoilla.

Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen vaikuttava tapahtuma. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa töihin ja takaisin sekä työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana.

Tapaturma työpaikalla voi olla veitsen viiltämä pieni haava sormeen, liukastuminen tai virkamatkalla tapahtunut onnettomuus. Työtapaturma voi sattua myös työajalla, kuntoliikunnassa, jos liikunta on työnantajan hyväksymää ja sen tarkoituksena on työntekijän fyysistä kuntoa koskevien erityismääräyksien täyttäminen. Edellä mainittuja esimerkkejä koskee sama lainsäädäntö eli työtapaturma- ja ammattitautilaki.

Kaikki puolustusvoimissa työskentelevät on, palvelussuhteen laatuun katsomatta, vakuutettu työtapaturman varalta. Vahingon kärsinyt tekee itse ilmoituksen Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Tämän jälkeen tapaturma-asiamies täydentää, vahvistaa ja lähettää ilmoituksen Valtiokonttorille.

Hakeudu heti hoitoon

Ilmoita työtapaturmasta heti lähiesimiehelle. Jos hakeudut hoitoon julkisen terveydenhuollon yksikköön, tarvitset mukaasi vakuutustodistuksen, jonka lähiesimies (vast.) on allekirjoittanut. Vakuutustodistus löytyy Valtiokonttorin internetsivuilta. Yksityispuolen hoitolaitoksiin (Mehiläinen, Terveystalo yms.) todistusta ei tarvita. Kerro hoitoon hakeutuessasi, että vakuutuslaitos on Valtiokonttori.

Jos kyseessä on perusteltu epäily työtapaturman aiheuttamasta vammasta, voi Valtiokonttori korvata ensimmäisen lääkärissäkäynnin vahingon selvittämiseksi, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan työtapaturman seuraukseksi. Mikäli Valtiokonttori kieltäytyy korvaamasta, voi hallintoyksikkö korvata aiheutuneet sairaanhoitokulut ensimmäisen käynnin osalta.

Ensisijaisesti vahingoittunut hyödyntää työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa. Toki vahingoittunut voi hakeutua tarkoituksenmukaisempaan hoitopaikkaan vamman tutkimiseksi, mutta silloin kuluriski jää osittain tai kokonaan vahingoittuneelle. Kun työterveydenhuolto ohjaa ensimmäiseen tutkimukseen yksityiselle palveluntuottajalle, kustannukset jäävät hallintoyksikön hoidettavaksi, jos Valtiokonttori ei hyväksy tapahtumaa työtapaturmaksi.

Vapaa-ajan tapaturmat eivät kuulu työnantajan vakuutuspiiriin eikä siten niiden ensihoito työterveyshuollon tehtäviin. Jos vapaa-ajan tapaturman vaiva pitkittyy, jos sairauslomaan tarvitaan jatkoa tai jos vammalla on työkykyä haittaava merkitys pidemmällä tähtäimellä, hakeudu työterveyshuoltoon.

Työtapaturman kaltaiset vammat

Työssä tai palveluksessa voi syntyä vamma, jota ei korvata työ- ja tapaturmalain perusteella. Korvaus voidaan evätä esimerkiksi silloin kun tapaturman määritelmä (äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama) ei täyty. Jos on epäselvyyttä siitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei, hoitava lääkäri laatii perustellun maksusitoumuspyynnön Sotilaslääketieteen laitoksen kenttälääkinnän palveluyksikön hyväksyttäväksi.

Vamman tutkiminen ei edellytä puoltavaa päätöstä Valtiokonttorilta, vaan se korvataan työterveyshuoltona. Tutkimukset korvataan enintään vuoden ajan vamman syntymisestä. Varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin voi hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon.

Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

Kuva: Janne Turunen

  • Yksilöllisempää suunnittelua työpaikkaliikuntaan

    Pursimies Henri Kirjasuo tutki liikunnanohjaajan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään Merivoimien operatiivisen osaston valvonta-aliupseerien fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa.

  • Jokainen voi vaikuttaa

    Puolustusvoimien työntekijöillä on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Työntekijä voi vaikuttaa virkaehtosopimuksiin, henkilöstöasioiden hoitoon ja työpaikan yhteistoimintaan.

  • Merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä

    Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari kuvaa henkilöstötilinpäätöksessä vuotta 2023 huomattavien muutosten käynnistymisen vuodeksi. Muutoksia aiheuttivat toimintaympäristön jännitteisyys, sotilaallinen liittoutuminen sekä työelämään kohdistuvat monenlaiset muutostekijät.