Kehityskeskustelut 2020-2021
Vuoden taas lähestyessä loppua, tietää se joulun odotuksen lisäksi kehityskeskustelun aikaikkunan avautumista. Pääesikunta on laatinut kehityskeskusteluja ohjaavan käskyn (AQ12586) elokuussa.
Asiakirjan mukaisesti kehityskeskustelut voidaan aloittaa 1.11.2020 alkaen. Puolustushaarat ja hallintoyksiköt ovat antaneet omat ohjeistuksensa tarkentavine aikatauluineen kehityskeskustelun käymisestä.
Esimies tai esimiehen esimies vastaavat kehityskeskusteluiden onnistuneesta läpiviennistä. Alaisena sinulla on myös merkittävä rooli keskustelujen osapuolena. Keskusteluissa sinulla on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhösi ja henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvissä asioissa. Huolellinen valmistautuminen edesauttaa sinua arvioimaan mm. menneen kauden arvioinnissa. Valmistaudu perustelemaan oman suorituksesi arviointi ja muut omat näkemykset.
Kehityskeskustelukokonaisuus koostuu menneen kauden arvioinnista, tulevan kauden tavoitteista ja kehittämissuunnitelmasta. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
- tehtävien ja tulostavoitteiden asettaminen
- tehtävänkuvauksen oikeellisuuden tarkastaminen
- kriisinhallintapalvelukseen hakeutumishalukkuus
- edellisen kauden suoritusarviointi, muodostaa palkkauksen henkiosan
- pitkäjänteinen kehittämissuunnitelma
- AUKES-halukkuudet
- halu osallistua kansainvälisen avun antamiseen
Kehityskeskustelut käydään ensisijaisesti yhtenä kokonaisuutena mutta se voidaan tarpeen mukaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa arvioidaan mennyt kausi, toisessa osassa luodaan tavoitteet ja tehtävät tulevalle kaudelle, päivitetään kehittämissuunnitelma sekä sovitaan kehittämistoimenpiteistä mahdollisissa toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin heikentymistapauksissa.
Tarvittaessa saat apua kehityskeskustelujen läpiviennistä ja siihen valmistautumisesta hallintoyksikkösi luottamusmieheltä.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Uusi perheenjäsen tulossa?
Lapsen saaminen on koko perheen elämän mittainen prosessi ja se alkaa hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Elämän ensimetreillä uusi tulokas tarvitsee molempien vanhempien hoitoa. Siksi Suomessa on perhevapaajärjestelmä.
-
Osaamisen kehittäminen on osa virkauraa
Aliupseerikoulutus lukeutuu Puolustusvoimissa annettavaan henkilöstön täydennyskoulutukseen. Miten se siis eroaa upseerikoulutuksesta? Täydennyskoulutus ei johda tutkintoon. Aliupseereiden täydennyskoulutuksella on kuitenkin tärkeä merkitys osaamisen nousujohteisessa kehittämisessä sekä suora vaikutus tehtävätasoilla etenemiseen.
-
Mestaritason tehtävänimikkeiden käyttö
Mestaritason tehtävänimikkeitä käytetään aliupseerien vaativimmissa tehtävissä. Nämä tehtävät sijoittuvat vaativuusluokkiin AU6-AU8. Kaikki mestarien tehtävänimikkeet löytyvät puolustusvoimien SAP-järjestelmästä ja tehtävänkuvaussovelluksesta.