Kun loukkaannut työtehtävissä
Suomessa tapahtuu yli 100 000 työtapaturmaa vuodessa. Näistä reilu 80 prosenttia sattuu työtehtävissä ja 20 prosenttia kodin ja työpaikan välisillä matkoilla.

Työtapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama ja työntekijän loukkaantumiseen vaikuttava tapahtuma. Työtapaturmana pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työntekijälle omaan työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla kotoa töihin ja takaisin sekä työnantajan määräämän työ- tai asiointimatkan aikana.
Tapaturma työpaikalla voi olla veitsen viiltämä pieni haava sormeen, liukastuminen tai virkamatkalla tapahtunut onnettomuus. Työtapaturma voi sattua myös työajalla, kuntoliikunnassa, jos liikunta on työnantajan hyväksymää ja sen tarkoituksena on työntekijän fyysistä kuntoa koskevien erityismääräyksien täyttäminen. Edellä mainittuja esimerkkejä koskee sama lainsäädäntö eli työtapaturma- ja ammattitautilaki.
Kaikki puolustusvoimissa työskentelevät on, palvelussuhteen laatuun katsomatta, vakuutettu työtapaturman varalta. Vahingon kärsinyt tekee itse ilmoituksen Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Tämän jälkeen tapaturma-asiamies täydentää, vahvistaa ja lähettää ilmoituksen Valtiokonttorille.
Työtapaturman hoitoprosessi
Ilmoita työtapaturmasta heti lähiesimiehelle. Jos hakeudut hoitoon julkisen terveydenhuollon yksikköön, tarvitset mukaasi vakuutustodistuksen, jonka lähiesimies (vast.) on allekirjoittanut. Vakuutustodistus löytyy Valtiokonttorin internetsivuilta. Yksityispuolen hoitolaitoksiin (Mehiläinen, Terveystalo yms.) todistusta ei tarvita. Kerro hoitoon hakeutuessasi, että vakuutuslaitos on Valtiokonttori.
Jos kyseessä on perusteltu epäily työtapaturman aiheuttamasta vammasta, voi Valtiokonttori korvata ensimmäisen lääkärissäkäynnin vahingon selvittämiseksi, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan työtapaturman seuraukseksi. Mikäli Valtiokonttori kieltäytyy korvaamasta, voi hallintoyksikkö korvata aiheutuneet sairaanhoitokulut ensimmäisen käynnin osalta.
Ensisijaisesti vahingoittunut hyödyntää työnantajan järjestämää työterveyshuoltoa. Toki vahingoittunut voi hakeutua tarkoituksenmukaisempaan hoitopaikkaan vamman tutkimiseksi, mutta silloin kuluriski jää osittain tai kokonaan vahingoittuneelle. Kun työterveydenhuolto ohjaa ensimmäiseen tutkimukseen yksityiselle palveluntuottajalle, kustannukset jäävät hallintoyksikön hoidettavaksi, jos Valtiokonttori ei hyväksy tapahtumaa työtapaturmaksi.
Vapaa-ajan tapaturmat eivät kuulu työnantajan vakuutuspiiriin eikä siten niiden ensihoito työterveyshuollon tehtäviin. Jos vapaa-ajan tapaturman vaiva pitkittyy, jos sairauslomaan tarvitaan jatkoa tai jos vammalla on työkykyä haittaava merkitys pidemmällä tähtäimellä, hakeudu työterveyshuoltoon.
Työtapaturman kaltaiset vammat
Työssä tai palveluksessa voi syntyä vamma, jota ei korvata työ- ja tapaturmalain perusteella. Korvaus voidaan evätä esimerkiksi silloin kun tapaturman määritelmä (äkillinen, odottamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama) ei täyty. Jos on epäselvyyttä siitä, onko kyseessä työtapaturma vai ei, hoitava lääkäri laatii perustellun maksusitoumuspyynnön Sotilaslääketieteen laitoksen kenttälääkinnän palveluyksikön hyväksyttäväksi.
Vamman tutkiminen ei edellytä puoltavaa päätöstä Valtiokonttorilta, vaan se korvataan työterveyshuoltona. Tutkimukset korvataan enintään vuoden ajan vamman syntymisestä. Varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin voi hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon.
Saatat olla kiinnostunut myös näistä
-
Oikeudellista apua jäsenille
Oikeudellinen neuvonta ja asiantuntija-apu ovat tärkeä osa Aliupseeriliiton jäsenpalveluja. Jäsenet saavat palvelusasioihin liittyvää oikeudellista apua Asianajotoimisto Lindellin asiantuntijoilta. He ovat erikoistuneet ammattisotilaiden työn erityispiirteisiin.
-
Kun kiinnostus työhön häviää
Urheilussa tuomari keskeyttää pelin, jos pelaaja rikkoo sääntöjä. Tuomarin tehtävä on huolehtia siitä, että peli on mahdollisimman reilua kaikille ja kontaktilajeissa vammautumisia ei tapahdu. Mistä sitten tietää, että työelämän pelikentällä on aika viheltää peli poikki?
-
Hyvä johtaminen ja hyvät työolot vähentävät unihäiriöitä
Unihäiriöitä voidaan vähentää ja työkykyä parantaa paremmalla johtamisella ja hyvillä työoloilla. Työstressi ja johtamisen epäoikeudenmukaisuus puolestaan lisäävät unihäiriöitä, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimuksessa seurattiin lähes 25 000 kunta-alan työntekijää vuosina 2000–2012.