Siirry sisältöön

Yhteistoiminnalla vaikutat

Yhteistoiminta on työpaikkojen toimintakulttuuria, jossa työnantaja ja henkilöstö yhdessä pohtivat ratkaisuvaihtoehtoja työyhteisöihin. Tämä toimintatapa on lakeihin kirjattu oikeus ja velvollisuus.

Kuva: Marko Konster

Puolustusvoimissa yhteistoimintaa säätelee ja ohjaa valtion yhteistoimintalaki ja sopimus yhteistoiminnasta Puolustusvoimissa. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat kaikki työn tekemiseen, työoloihin ja työmenetelmiin kuuluvat asiat. Esimerkiksi työpiste ei siirry rakennuksesta toiseen ilman yhteistoimintamenettelyä. Yksittäinen virkamies ei siirry tehtävästä toiseen ilman välitöntä yhteistoimintaa. Yhteistoiminta ei ole päätöksentekoelin, vaan keskustelufoorumi, jossa jaetaan päätettävän asian kohdalta olennainen tieto päätöksentekijälle.

Välitön yhteistoiminta koskettaa jokaista

Työyksikön kokoukset ja viikkopuhuttelut tai -palaverit ovat välitöntä yhteistoimintaa. Näillä edistetään tiedonkulkua ja keskustelua. Tyypillisimpiä käsiteltäviä asioita ovat esimerkiksi työyhteisön tuleva toiminta, uusien ohjeiden ja määräysten käyttöönotto. Tilaisuudet ovat yleensä vuorovaikutuksellisia ja henkilöstöä osallistava keskustelu.

Välitöntä yhteistoimintaa on myös yksittäistä virkamiestä koskevat asiat. Silloin on kyseessä henkilökohtainen yhteistoimintamenettely, joka käydään ensisijaisesti esimiehen ja asiaa koskevan virkamiehen välillä. Tyypillisimmillään virkamiehiä koskevat asiat liittyvät siirtoihin ja tehtävään määräämisiin. Tässä tilaisuudessa yksittäisellä virkamiehellä on vaikuttamismahdollisuus omaan asiaansa ennen päätöksentekoa.

Edustuksellinen yhteistoiminta

Edustuksellinen yhteistoiminta Puolustusvoimissa toimii kolmella tasolla: paikallistason yhteistoimintaelin hallintoyksiköissä, aluehallintotasolla puolustushaaran yhteistoimintaelin sekä keskushallintotasolla Puolustusvoimien yhteistoimintaelin. Näissä yhteistoimintaelimissä jokaisella sopimuksen allekirjoittaneella järjestöllä on sovittu määrä edustajia.

Edustajat osallistuvat työnantajan järjestämiin, yhdessä sovittuihin yhteistoimintaelimien kokouksiin. Keskustason ja puolustushaaran yhteistoimintaelimien aliupseeriedustus nimetään Aliupseeriliiton toimesta. Paikallistasolla yhteistoimintaelimessä jäseniä edustavat paikallisyhdistyksen valitsemat Aliupseeriliiton edustajat. Riippuen hallintoyksikön koosta, paikallistasolla edustajia on yhdestä neljään ja heille on nimetty varaedustajat.

Yhteistoimintavalmiudet paranevat koulutuksella

Parhaimmillaan yhteistoiminta on työantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikusta. Tämän yhteistyön tarkoituksena on käsitellä henkilöstöön liittyviä asiakokonaisuuksia, eri vaihtoehtoja ja vaikutuksia ennen päätöksen tekoa. Olemme monessa eri yhteyksissä kuulleet aidon yhteistoiminnan puuttuvan ja viralliset tilaisuudet on koettu valmiiden asioiden tiedottamiseksi.

Aliupseeriliitto kouluttaa luottamushenkilöitään parantamaan valmiuksiaan yhteistoiminnassa. Yhteistoiminnan peruskurssilla käsitellään yhteistoiminnan perusteita, yhteistoimintalakia, Puolustusvoimien yhteistoimintasopimusta ja yhteistoiminnan eri muotoja. Jatkokurssilla yhteistoimintaa tulee lisää syvyyttä kahden päivän käytännön kurssilla. Aliupseeriliiton näkökulmasta on tärkeää kouluttaa asiakokonaisuuksien hallintaa aktiivisille toimijoilleen. Koulutuksen myötä ymmärrys yhteistoiminnan hyödyistä kasvaa ja rohkeus aitoon yhteiseen, ennakoivaan käsittelyyn lisääntyy. Yhteistoiminta ei ole pelkkää tiedottamista ja kokousta, vaan vaikuttamista yhteisen hyväksi.

(avautuu uuteen ikkunaan)

Teksti: Terho Eironen

Valtakunnallinen pääluottamusmies

  • Valmistautuminen kehityskeskusteluun

    Perusteet avoimelle, oikeudenmukaiselle ja tasapuolisille kehityskeskusteluille luodaan huolellisella valmistautumisella, joka aloitetaan perehtymällä menneen kauden toimintaan, tavoitteisiin ja resursseihin sekä yksilön ja organisaation kehittämissuunnitelmiin.

  • Palkitseminen ja ylentäminen Puolustusvoimissa

    Palkitseminen on taitolaji. Oikeudenmukaisella ja oikea-aikaisella palkitsemisella ja voidaan niin palkitsemisen kohteen kuin muidenkin toiminta-aktiviteettia lisätä. Epäoikeudenmukaiseksi koettu huomioiminen voi sen sijaan lamaannuttaa.