Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely

Henkilökohtainen yhteistoimintamenettely on luottamuksellinen vuorovaikutustilanne, jossa on kyseessä henkilön tulevaisuus. Tässä on kyseessä yksittäisen henkilön vaikutusmahdollisuudesta omaan työhönsä ja työoloihinsa. Kuten yhteistoiminnassa yleensä, myös tässäkin tilaisuudessa saatetaan päätöstä tekevän viranomaisen tietoon semmoisia asioita, joita ei välttämättä ole ollut tiedossa. Esimerkkinä piilossa olevista tiedoista ovat henkilön terveydentilaan liittyvät tiedot. Ne ovat arkaluontoisia tietoja ja näiden tietojen käsittelyä on rajoitettu. Nämä tiedot ovat harvemmin muiden kuin terveysviranomaisten ja asianosaisen itsensä tiedossa.

Puolustusvoimissa palvelevia virkamiehiä koskee siirtovelvollisuus. Siitä on säädetty Puolustusvoimissa säädetyn lain 41 §:ssä. Siirtojen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siirroista saa koitua kohtuutonta haittaa virkamiehelle ja hänen perheelleen. Jos vapaaehtoisia tai sopivia hakijoita ei löydy, käytetään siirtovelvollisuutta.

Olipa sitten kyseessä tehtävään määräys oman hallintoyksikön sisällä tai toiselle paikkakunnalle, on henkilökohtainen yhteistoimintamenettely käytävä. Yhteistoiminta-asioissa työnantaja on aina aloitteentekijä. Käytännössä yhteistoimintamenettelyn hoitaa lähin esimies työnantajaa edustavana neuvotteluosapuolena.

Ennen yhteistoiminnan aloittamista työnantaja antaa kohteena olevalle virkamiehelle käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot mielellään kirjallisena. Tällaisia tietoja voivat olla muun muassa perustelut määräämiselle ko. tehtävään, tehtävän vaativuusluokka, uuden tehtävän sisältö, muutto- ja siirtokustannukset, takuupalkkaus, onko mahdollisuus etä- ja/tai hajatöihin, alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä, palvelussuhdeasuminen, mahdolliset lisäpalkkiot.

Varsinaiseen yhteistoimintamenettelyyn käsiteltävien asioiden lista voi muodostua pitkäksi. Kaikille sopivaa yhteistä listausta on aika mahdoton laatia, mutta keskusteluissa kannattaa ottaa esille asioita, joilla on vaikutusta hyvinvointiin, työelämän laatuun, työmotivaatioon ja viihtyvyyteen.

Kehityskeskustelut ovat myös välitöntä yhteistoimintaa esimiehen (tms.) ja virkamiehen kesken. Vaikka kehityskeskustelut mielletään palkkaneuvotteluina edellistä vuotta arvioidessa suoritusarviointiosiossa, on se myös tulevaisuuden suunnittelua. Oikein suoritetut kehityskeskustelut antavat loistavan keskustelufoorumin tulevaisuuden ajatuksista. Keskusteluissa luodaan tulevan kauden tehtävät ja tavoitteet. Tässä yhteydessä on myös aika ja paikka omalle kehityssuunnitelmalle. Suunnitelmaa on järkevää katsoa pidemmälle, ja jokaisen kannattaakin pohtia tulevaisuuttaan yhdestä viiteen vuotta eteenpäin. Sekä myös sitä, miten omaa osaamistaan tulisi kehittää ja miten urallaan haluaisi edetä.